Guaminluhtakana teki saman kuin kaliforniankondori: Palasi hävinneiden lajien joukosta äärimmäisen uhanalaisiin
Vaarantuneiden ja silmällä pidettävien lajien joukossa on paljon arktisten alueiden lajeja.
Lähes lentokyvyttömän guaminluhtakanan kohtaloksi oli monien muiden saarilajien tapaan koitumassa vieraslaji, ruskopuukäärme. Kuva: BirdlifeGuaminluhtakana nostettiin maailman lintujen uhanalaisuusarviossa luonnosta hävinneiden lajien joukosta. Aikaisemmin kaliforniankondori on ollut ainoa luonnosta hävinnyt lintulaji, joka on onnistuttu palauttamaan menestyksellisesti takaisin.
Lähes lentokyvyttömän guaminluhtakanan kohtaloksi oli monien muiden saarilajien tapaan koitumassa vieraslaji.
Tyynellämerellä sijaitsevalle Guamille kulkeutui toisen maailmansodan lopulla laivojen mukana ruskopuukäärme, joka hävitti kaikki saaren 12 kotoperäistä metsälintulajia. Viimeisen saarella eläneen guaminluhtakanan käärme tappoi vuonna 1987.
Määrätietoisella, 35 vuotta jatkuneella tarhausohjelmalla guaminluhtakana on onnistuttu palauttamaan läheiselle Kookossaarelle, johon ruskopuukäärme ei ole levinnyt.
Saari on kooltaan alle 40 hehtaaria, joten guaminluhtakanan kanta on edelleen hyvin pieni ja laji luokitellaan korkeimpaan, äärimmäisten uhanalaisten lajien luokkaan.
Onnistuneiden suojelutoimien ansiosta kaikkiaan 35 lintulajia voitiin siirtää alempaan uhanalaisuusluokkaan, mutta entistä uhanalaisemmaksi luokiteltiin 26 lajia. Näiden joukossa ovat nyt hävinneiksi luokitellut poouli ja latvusorneero sekä luonnosta hävinneeksi luokiteltu siniara.
Poouli on elänyt Havaijilla, latvusorneero ja siniara Brasiliassa. Siniara tunnetaan muun muassa vuonna 2011 julkaistusta animaatioelokuvasta Rio.
Eurooppalaisia lintulajeja ei tässä tarkastelussa arvioitu uudelleen. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti yksitoista lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, pikkukajava, turturikyyhky, tunturipöllö ja pohjansirkku.
Näiden lisäksi viisitoista muuta lajia on arvioitu silmälläpidettäviksi. Näistä noin puolet on tyypillisiä arktisten alueiden lajeja, mikä ilmentää ilmastonmuutoksen jo nyt näkyvää vaikutusta arktiseen luontoon. Lisäksi monien arktisten lajien kannanmuutokset tunnetaan heikosti, minkä takia uhanalaisuutta on voitu aliarvioida.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat