Kaikkien aikojen pörssivuosi – Helsingin pörssiin listautumisia enemmän kuin koskaan

Kuva: Timo Filpus

"Tämä on ollut hieno pörssivuosi", arvioi Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta vuotta 2021 suomalaisyritysten pörssilistautumisia ja niihin tehtyjä pääomasijoituksia.

Usean uuden listautujan kasvua on vauhdittanut pääomasijoittaja ennen pörssilistautumista.

Suomalaisia startup- ja kasvuyrityksiä on määrätietoisesti kasvatettu pääomasijoittajien salkuissa. Yhtiöitä on kehitetty pörssikuntoon – ja vuonna 2021 Nasdaq Helsingin pörssi sai koko joukon uusia tulokkaita sekä pörssin päälistalle että First North -kasvuyritysten listalle.

Pörssin päälistalle tuli vuoden aikana kahdeksan uutta yhtiötä. Näistä kaksi, Enersense International ja Kreate Group siirtyivät First North -markkinapaikalta päälistalle.

Pääomasijoittajataustaisia listautujia olivat päälistalla Kreaten lisäksi Sitowise, orthex, Puuilo ja Lifelinen Spac-yhtiö.

Varsinainen listautumisruuhka nähtiin kasvuyritysten First North -listalla: 22 uutta yritysnimeä listautui, haki pörssistä uusia pääomia tai osakkeilleen markkinapaikan.

Tätä kirjoittaessa sähköautojen latausjärjestelmiä valmistavan Kempower Oyj:n sadan miljoonan euron listautumisanti tuli täyteen merkityksi – ja yleisöannissa jonoon jäi monta sijoittajaa. Kempowerin anti ylimerkittiin moninkertaisesti.

Kempowerin listautuminen oli 30. Helsingin pörssissä vuonna 2021.

Nasdaq Helsingin viestinnästä vastaava Maarit Bystedt arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle, että myös tuleva vuosi näyttää pörssilistautumisten suhteen lupaavalta:

"Sentimentti alkuvuoteen on hyvä, tämä ei lopu vielä tähän. Lupaavalta näyttää", Bystedt ennustaa.

Pääomasijoittajia edustavan Santavirran arvion mukaan Suomessa alkaa olla joukko yrityksiä, jotka pörssitasollakin ovat kiinnostavia. Hän nostaa esiin teknologiayhtiöt:

"Teknologiayhtiöt kasvavat yleensä ensin pääomasijoittajan salkuissa, mutta myöhemmin kasvua voidaan jatkaa yhtä lailla myös pörssilistalla. Pääomasijoittajat tuovat yhä useammin uusia teknologiayhtiöitä pörssiin. Suomalaiset yksityissijoittajatkin haluavat päästä osaksi teknologiayhtiöitä, josta kertoo halu osallistua näiden listautumisiin."

Kuluvan vuoden Nasdaq Helsingin pörssilistautujissa yhtiöitä on teknologian ja ohjelmistoyhtiöiden lisäksi ollut usealta toimialalta: esimerkiksi Nightingale Health tarjoaa ennaltaehkäisevää terveystietoa ja palveluja, Alexandria Pankkiiriliike rahoituspalveluita, kotimaisia innovatiivisia sähkövarastoja, sähkönlaaturatkaisuja tarjoaa kesäkuussa listautunut Merus Power. Teollisuutta edustaa selluloosapohjaisia tekstiilikuituja valmistava ja pääomasijoittajien salkussa kasvanut yhtiö Spinnova. Oheinen taulukko kertoo vuoden listautujien toimialat ja nykyisen markkina-arvon pörssissä.

Myös elintarvikealan yhtiöiden kasvattaminen on kerännyt sijoituksia rahastoilta. Nordic Foodtech VC -ruokarahasto sijoittaa pääomia alkuvaiheessa oleviin teknologiayrityksiin, jotka uudistavat ruokajärjestelmää kestävämpään suuntaan.

Vuonna 2021 Nordic Foodtech -rahasto esimerkiksi seuraaviin yhtiöihin: kotimaista villikalaa kuten silakoita hyödyntävään Hailia Nordiciin (0,5 miljoona euroa) ja ruotsalaiseen kasvipohjaisesti tuotettuja "eläinrasvoja" kehittävään Melt & Marble .-yhtiöön: 0,75 miljoonaa euroa.

Pia Santaviran arvion mukaan ruokateknologia kiinnostaa, mutta uusien ruokayhtiöiden kasvattaminen tai listaaminen pörssiin vie aikansa. Venture capital -rahasto sijoittaa tyypillisesti pääomia yhtiöön kasvuvaiheessa 3–7 vuodeksi. Sen jälkeen omistus voi siirtyä joko pörssiin, teolliselle ostajalle tai pääomasijoittajalta toiselle.

Miten uudet listautujat sitten ovat pitäneet markkina-arvonsa pörssissä?

Pörssitulokas Puuilon merkintähinta oli kesäkuussa 6,60 euroa osakkeelta. 14. joulukuuta osakkeen päätöshinta oli kaupoissa 8,00 euroa.

Lemmikkieläintarvikeketjun omistajayhtiö Musti Group listautui vuoden 2020 helmikuussa. Osake tuotti ensimmäisenä vuotena yli 200 prosenttia sijoittajalle. Pörssissä kurssi elää päivittäin. Viimeisen kuukauden ajalla Mustin arvo on laskenut noin 10 prosenttia.

Pääomasijoittaja tulee startup-yhtiöön mukaan usein hyvin varhaisessa vaiheessa, kun kasvu on vasta oraalla, mutta mahdollisuudet näkyvissä. Liikevaihto voi olla vaatimaton ja toiminta vuosia tappiollista.

Kasvuvaiheessa rahoitusta kerännyt teknologiayhtiö investoi kaikki rahansa kasvuun ja markkinoiden valtaamiseen. Yhdysvaltoihin yrityskaupalla 7 miljardilla eurolla – ostaja-DoorDashin silloisella osakekurssilla – myytyä alustataloudesta kasvanut ruokalähettiyhtiönä tunnettua Woltia voi pitää tästä esimerkkinä.

Pääomasijoittajat ovat tärkeässä roolissa myös, kun vaikkapa perheomisteiselle yhtiölle haetaan jatkajaa.

"Buy-outeissa sijoittajat menevät mukaan kohdeyrityksiin kasvukumppaniksi, kun liikevaihto on saattanut olla 1–10 miljoonaa euroa ja tavoitteena on kasvattaa yritys yli sadan miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi", Santavirta jatkaa.

Pääomasijoittaja tuo laajentumiseen uusille markkinoille tarvittavan pääoman ja näkemyksensä yhtiön kehittämisestä, osaamisen yritysostoista. He tietävät myös kasvun aiheuttamat kuopat ja ongelmat. Toimiva johto jää usein osaomistajiksi yhtiöön.

Sijoitukset suomalaisiin kohdeyrityksiin – startupeihin ja vakiintuneisiin kasvuyrityksiin – olivat vuonna 2020 yhteensä 1,35 miljardia euroa. Pääomasijoittajat ry:n keräämien tietojen mukaan rahoitusta sai yhteensä 247 yritystä.

Kuluvana vuotena tammi–kesäkuun aikana pelkästään suomalaisiin startupeihin sijoitettiin uutta pääomaa yhtiöiden rahoituskierroksilla 560 miljoonaa euroa.

Sekä startupit että jo vakiintuneemmat, usein perinteisillä toimialoilla toimivat kasvuyritykset keräsivät kasvurahaa 929 miljoonaa euroa vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana. Ulkomaisten pääomasijoittajien osuus sijoitetusta potista oli 653 miljoonaa ja kotimaisten sijoittajien osuus 276 miljoonaa.

Pörssilistalta on myös poistuttu, usein yrityskaupan seurauksena.

Vuonna 2021 viisi yhtiötä lähti Nasdaq Helsingin listoilta.

• Startup. Nuori yritys, joka pyrkii nopeaan, usein kansainväliseen kasvuun skaalautuvalla liiketoimintamallilla. Startupeja rahoittavat usein venture capital -sijoittajat.
• Kasvuyritys. Yritys, jonka toiminta on jo vakiintunut, mutta kasvuhalua löytyy. Yrityksen liikevaihto voi olla muutamasta miljoonasta eurosta satoihin miljooniin euroihin. Kasvuyrityksiä rahoittavat usein buyout- tai growth-sijoittajat.
• Kohdeyritys. Startup- tai kasvuyritys, jonka kasvussa pääomasijoittaja toimii yleensä sekä rahoittajana että aktiivisena omistajana, eli esimerkiksi yrityksen hallituksessa.
• Venture capital -sijoittajat. Venture capital -sijoittajat sijoittavat startupeihin, ja omistavat sen jälkeen vähemmistöosuuden yrityksestä. Kohdeyrityksellä voi olla samaan aikaan monta kotimaista tai ulkomaista venture capital -sijoittajaa. Nämä auttavat sitä kasvaman. Venture capital -sijoituksen saaneita yrityksiä ovat esimerkiksi pelijätti Supercell ja älysormuksista tuttu Oura.
• Growth-sijoittajat. Growth-sijoittajat tekevät vähemmistösijoituksia vakiintuneempiin, usein keskisuuriin kasvuyrityksiin. Growth-sijoituksia voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdosta, tai uuteen kasvuvaiheeseen kaivataan rahoitusta ja kokemusta.
• Buyout-sijoittajat. Buyout-sijoittajat tekevät enemmistösijoituksia jo toimintansa vakiinnuttaneisiin, suurempiin kasvuyrityksiin. Buyout-sijoittajien tavoitteena on usein kasvattaa yrityksistä kotimaisia tai pohjoismaisia markkinajohtaja. Buyout-sijoituksilla kasvaneita yrityksiä ovat esimerkiksi Musti & Mirri ja Harvia.
• Rahastosijoittajat. Rahastosijoittajat sijoittavat varojaan pääomasijoitusrahastoihin. Rahastosijoittajia ovat esimerkiksi isot institutionaaliset sijoittajat, kuten työeläkeyhtiöt Elo, Varma ja Ilmarinen. Kun pääomasijoittaja myy omistuksensa kohdeyrityksestä, onnistuneessa sijoituksessa rahastosijoittaja saa sijoittamansa summan tuottojen kera takaisin.
• Lähde: Pääomasijoittajat ry.