Analyysi: Kiinan Xi Jinping tukee Ukrainaan hyökännyttä Putinia ja pelaa härskiä peliä ruokakriisillä – koska EU:n mitta täyttyy?

Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia hyysänneitä on ruoskittu sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa armotta sen jälkeen, kun Putin aloitti öykkärimäisen hyökkäyksensä Ukrainaan.

Mielistelijät, oman edun tavoittelijat ja hyväuskoiset politiikan ja talouden pragmaatikot on heitetty surutta samoille tulille hiillostettaviksi. Itseruoskintaakin on nähty. Tätä kaikkea voidaan kaikesta mustavalkoisuudesta huolimatta pitää hyvänä.

Valitettavasti erityisesti Euroopassa ei ilmeisesti olla ottamassa opiksi näistä Venäjä-virheistä, kun suhtautumista Kiinaan säädetään sodan myllertämässä tilanteessa.

Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia, kun Kiina tukee häpeilemättä Putinin sotaa ja kun maailma sodan pölyjen joskus laskeuduttua todennäköisesti ajautuu uuteen arvaamattomaan kylmään sotaan.

EU:lla ja sen jäsenmailla olisi ollut jo kosolti syitä tiukentaa linjaansa suhteessa Kiinaan.

Kun Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping, julistivat Pekingin olympialaisten yhteydessä ikuista ystävyyttään ja tuomitsivat Naton laajenemisen, hälytyskellojen olisi pitänyt jo soida kovaa. Brysselissä, Pariisissa ja erityisesti Kiinan taloutta kasvattaneen Saksan pääkaupungissa Berliinissä.

Liittokansleri Olaf Scholzin johtaman koalition vihreä ulkoministeri Annalena Baerbock on hehkuttanut Berliinin hallituksen tekevän ”arvo-orientoitunutta” ulkopolitiikkaa.

Arvot ovat arvossa arvaamattomassa Venäjän kanssa, mutta samaa ei voi sanoa Kiina-politiikasta.

Kaikki viittaa siihen, että Kiina näytti etukäteen vihreää valoa Putinin hyökkäykselle.

Nyt päätön tappaminen on jatkunut jo viikkoja, mutta Xi Jinping esikuntineen ei ole missään vaiheessa suoraan ja siekailematta tuominnut sitä.

Kiina on päinvastoin surutta suoltanut sekä kansalaisilleen että ulkomaailmalle Moskovan propagandaa sodan syistä ja sotatapahtumista.

Myös liiketoimintaa Venäjän kanssa on pyöritetty USA:n ja EU:n määräämistä pakotteista piittaamatta.

Se, mistä puhutaan vähemmän, on Kiinan kyseenalainen rooli kärjistyvässä ruokakriisissä.

Maa on koronapandemian alusta lähtien panostanut voimakkaasti ruokaturvaan. Vilja- ja soijavarastojen täyttäminen on nostettu ykkösasiaksi.

Siinä sinänsä ei ole mitään pahaa. Kiinalla on täysi oikeus varautua siihen, että miljardiväestö saadaan myös hätätilanteessa ruokittua.

Varautumisessa on kuitenkin myös synkkä puolensa.

USA:n maatalousministeriö on arvioinut, että Kiinalla oli viime vuoden lopussa hallussaan noin puolet maailman kaikesta varastoidusta vehnästä, lähes 70 prosenttia maissista sekä vajaat 40 prosenttia soijasta ja muista öljykasveista.

”Kiinalla on riittävästi reservejä tarjota yksittäisille köyhille maille elintarvikkeita kriisin kärjistyessä ja vahvistaa näin vaikutusvaltaansa”, Kielin maailmantalouden tutkimuslaitoksen ekonomisti Hendrik Mahlkow pohti muutama päivä sitten saksalaisessa Süddeutsche Zeitungissa.

Ukrainan ja Venäjän vehnästä riippuvainen Egypti voisi asiantuntijoiden mukaan olla yksi potentiaalinen avustettava. Se kontrolloi geopoliittisesti tärkeää Suezin kanavaa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtajavalinta vuonna 2019 oli jo yksi merkki Kiinan kyynisestä pelistä.

Kiinalainen biologi Qu Donqyu ohitti ranskalaisen vastaehdokkaan likaisessa väännössä, jossa Washington tuki Pekingiä.

Donald Trump oli tuolloin Valkoisen talon isäntä. Kiinaa ja USA:ta yhdistää pyrkimys elintarviketuotannon kasvattamiseen. Euroopassa kiinnitetään enemmän huomiota kestävään kehitykseen.

Saksalainen Der Spiegelin tietojen mukaan FAO:n kiinalainen pääjohtaja olisi maaliskuun alussa hyllyttänyt YK:n selvityksen, jossa varoitetaan Ukrainan sodan aiheuttamasta ruokakriisistä.

Syy oli Spiegelin lähteiden mukaan se, että varmuusvarastojaan täyttänyt Kiina yritti FAO-johtajansa avulla torjua hintoja nostavaa paniikkia viljamarkkinoilla.

Näihin spekulaatioihin ei ole saatu vahvistusta. Sittemmin Ukrainan sota on nostanut erityisesti vehnän maailmanmarkkinahintaa rajusti.

Toistaiseksi EU-johtajat eivät ole puuttuneet Kiinan pöyristyttäviin näkemyksiin Ukrainan sodasta. Kiinteä taloudellinen vuorovaikutus, jota erityisesti Saksa varjelee, on sekin jatkunut.

Perjantaina 1. huhtikuuta EU ja Kiina pitävät yhteistä huippukokousta. Kerta on ensimmäinen sitten viime maaliskuun.

Silloin välit huononivat Kiinan ihmisoikeusrikkomusten käynnistämän pakotekierteen vuoksi.

Kokouksessa nähdään, millä äänensävyllä kiinalaiset puhuvat Ukrainan sodasta ja riisuvatko EU-johtajat silkki­hansikkaansa, joilla Putinia hyysäävää Xi Jinpingiä on tähän asti käsitelty.

Suhtautuminen Kiinaan oli yksi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Euroopan vierailun avainteemoista. Biden on varoittanut XI Jinpingiä vakavista seurauksista, jos Kiina toimittaa aseita Ukrainassa kompuroiville Putinin joukoille.

Washingtonille olisi tärkeää, että USA:n ja EU:n rintama suhteessa Kiinaan olisi jatkossa yhtä yhtenäinen kuin mitä se on ollut suhteessa Ukrainaan hyökänneeseen Venäjään.

Toistaiseksi näyttää siltä, että EU on Yhdysvaltoja varovaisempi ja toistaa samat virheet, joita viime vuosikymmeninä on tehty Venäjän kanssa.

Kaikki tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea ja suomalaisia.

Venäjän kanssa yhteistyötä tehneiden tahojen, niin poliittisten kuin taloudellistenkin, julkinen lahtaaminen käy meillä kovilla kierroksilla.

Sekä poliittiset että taloudelliset tappiot ovat kirveleviä. Sama on edessä Kiinan kanssa, jos ei herätä ajoissa.

Lue lisää:

EU-maiden johtajat keskustelevat tänään venäläisestä tuontienergiasta – Marin: "Meidän pitää saada Kiina historian oikealle puolelle tässä sodassa"

Pääministeri Marinin mukaan Venäjän puheista pitää olla huolestunut

Biden erottaisi Venäjän G-20-maiden joukosta

Nato-huippukokous hyväksyi oman puolustuksen vahvistamisen ja lisäapua Ukrainalle – ovet pysyvät auki uusille jäsenille

.