Itämeren suojelussa saataisiin paljon aikaan selkeämpien tavoitteiden, alueen maiden tiiviimmän yhteistyön sekä paremman seurannan ja arvioinnin avulla, WWF arvioi.
WWF:n Itämeriohjelman teettämässä selvityksessä tarkasteltiin maaseudun kehittämisohjelmia kahdeksassa Itämeren alueen EU-maassa.
Raportin mukaan alueen maissa käytetään maatalouden ympäristötoimenpiteitä harvoin kohdennetusti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maat eivät myöskään tee yhteistyötä tavoitteiden asettamisessa, suunnitelmien laatimisessa tai esimerkiksi vedenlaatua, ravinnepäästöjä tai rehevöitymistä koskevien vaikutusten arvioinnissa.
WWF Suomen suojeluasiantuntijan Elina Erkkilän mukaan Suomi erottuu Itämeren rantavaltioista myönteisesti esimerkiksi siinä, että meillä ympäristötukeen on sitoutunut yli 90 prosenttia viljelijöistä.
”Tämä on hieno ja kannustava esimerkki myös monille muille Itämeren maille.”
Erkkilä korostaa kuitenkin, että Suomessakin riittää edelleen tehtävää. ”Onneksi meillä on tukenamme hyvä tutkimusaineisto maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.”
Itämeren alueen jäsenvaltiot ja Euroopan unioni kohdentavat maatalouden ympäristötoimenpiteisiin yhteensä noin kahdeksan miljardia euroa vuosina 2007–2013. Summa kattaa satoja ympäristösuunnitelmia, joiden toteutus vaihtelee maasta toiseen.
”Nykyisin maatalouden ympäristötoimenpidejärjestelmä on lukemattomien eri toimien sokkelo. Tehdyistä toimenpiteistä ja tuloksista on mahdotonta saada yleiskuvaa”, sanoo raportin asiantuntijana toiminut Lennart Gladh Ruotsin WWF:stä.
SATU LEHTONEN
Raportti löytyy osoitteesta
www.wwf.fi