Maanomistajia järkyttänyt ratalinjaus saa täystyrmäyksen Hämeestä ‒ ”maakuntakaavaa ei avata”

Tampereelta Helsingin lentokentälle suunniteltu satojen yksityisten maa- ja metsätilojen läpi kulkeva ratalinjaus järkyttää maanomistajia.

Pelkästään Hämeen maakunnan alueella ratalinjaus kulkee noin kolmensadan maa- ja metsätilan läpi.

Lisäksi tiloja jäisi radan jalkoihin Tampereen ja Uudenmaan päissä rataa.

Nyt Hämeen maakuntajohtajalla on maanomistajille rauhoittava tieto.

”Maakuntakaavaa ei tämän takia avata. Metsärata-vaihtoehtoon suhtaudutaan erittäin kriittisesti. Se on täällä yksituumaista”, maakuntajohtaja Toni K. Laine sanoo.

Täysin uutta radan linjausta kutsutaan Metsäradaksi. Sen toteutuminen vaatii muutoksia kaavoitukseen ja maakunnilla on kaavoituksen avulla valta oman alueen maankäyttöön.

Täysin varma Laine ei voi olla siitä, että rataa ei tule.

”Ellei valtio sitä pakota”, Laine jatkaa kaavasta.

Rataa suunnittelevan Suomi-rata Oy:n suurin omistaja on valtio 51 prosentilla.

Valtio voi ylittää maakunnan kaavoitusvallan vain, jos rata olisi kansallisesti merkittävä.

”Näin ei ole. Metsärata hyödyttää vain Tampereen talousaluetta”, Laine arvioi.

Tampere–lentokenttä-radan lisäksi Suomessa suunnittelussa on muitakin yhtiö-pohjaisia ratoja.

Niissä tavallisesti kuntien ja valtion omistama yhtiö tekee suunnittelutyön ja radan lopulta rakentaa joku muu.

Näin isoissa hankkeissa päätöksen tekevät valtio ja poliitikot.

Ratoja korjataan ja uudistetaan ympäri maata.

Lisäksi Lapissa on aloitettu Lapin liiton selvitys rengasradasta Kemijärveltä Kittilän kautta Kolariin.

Rata palvelisi matkailua, kaivostoimintaa ja metsäteollisuutta. Se toisi myös ajatuksen Jäämeren-radasta uudelleen pöydälle.

Rata jatkuisi Ruotsin kautta Norjan Narvikiin.

Viime viikon torstaina Suomi-rata-yhtiö päätti ottaa aikalisän Metsäradalle. Yhtiön kokous katsoi, että linjauspäätökseen ei ole valmiutta tämän syksyn aikana.

Metsärata-linjauksesta yhtiö ei ilmoittanut luopuvansa. Yksi yhtiön omistajista on Jyväskylän kaupunki, joka linjasi lokakuun 10. päivä kannattavansa Metsärataa.

Radalla luotijuna kulkisi 250 kilometriä tunnissa Tampereelta lentokentälle 45 minuutissa. Kustannusarvio on noin 5,5 miljardia euroa.

Yhtiön toinen vaihtoehto on, että junaliikenteen nopeuttamista haettaisiin nykyisen pääradan uraa kehittämällä.

Radasta tehdyssä selvityksessä Metsärataa on tutkittu pääratavaihtoehtoa tarkemmin.

Se harmittaa Hämeessä. Siellä ajatellaan, että nykyisen pääradan korjaaminen olisi paras vaihtoehto.

”Näkisin tärkeänä, että pääradan vaihtoehto selvitettäisiin samantasoisesti”, Laine sanoo.

Suunnitteluvaiheen tutkimuksissa suurin hyöty Metsäradasta tulisi Tampereelle ja sen elinkeinoelämälle.

Hämeelle ja maanomistajalle hyötyjä ei ole näköpiirissä. Juna ajaisi vain maakunnan läpi. Maatilojen käyttöön tuskin tulisi yli- tai alikulkuja.

Haitat sen sijaan olisivat selvät. Laineen mukaan on selvää, että rata vedettäisiin herkkien alueiden läpi.

”Selvää on, että se tulisi halkomaan tärkeitä luonto-, maatalous- ja kulttuuriympäristöjä.”