BRYSSEL (MT)
Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikalle uuden tukipaketin. Yli yön kestäneissä neuvotteluissa päästiin ratkaisuun varhain tiistaiaamuna.
Kreikka sai 130 miljardin euron toisen sopeutuspaketin selvitäkseen talousongelmistaan. Ensimmäinen paketti Kreikalle myönnettiin toukokuussa 2010.
Ennen kuin uudesta sopeutusohjelmasta kyettiin aloittamaan neuvottelut, Suomen piti saada Kreikalta kahdenkeskiset vakuudet.
Suomi ja Kreikka allekirjoittivat maanantaina illansuussa vakuussopimuksen, jolla Suomi sai erilliset vakuudet sen varalta, ettei Kreikka kykene maksamaan muuten lainojaan takaisin.
Suomen hallitusohjelmaan kirjattiin viime toukokuussa, että Suomen pitää saada Kreikalta erilliset vakuudet.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoo, että vakuudet kattavat Suomen 2,3 miljardin euron osuuden lainasta.
Tarkka osuus selviää kuitenkin vasta, kun kansainvälinen valuuttarahasto on käsittelyt ja määritellyt oman osuutensa, hän täsmentää.
Hän korostaa, että neuvottelut Kreikan toisesta apupaketista päättyivät hyvin Suomen kannalta.
”Neuvottelutulos vastaa Suomen tavoitteita.”
Vaikka vakuudet kattavat osuutemme lainapaketista, vaarana on väliaikaisen vakausrahaston takausvastuiden kaksinkertaistuminen ensi kuun huippukokouksessa.
Yksityisen sektorin osallistuminen näinkin suurella osuudella varmistaa Kreikan säilymisen euroalueella, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehui tiedotustilaisuudessa sopimukseen sisältyvää ratkaisua.
Pankkien ja sitä kautta yksityisten sijoittajien saatavia leikataan noin puolella. Yksityisen sektorin saatavien leikkaus on maailmanhistorian suurin.
Yöllä saatiin sovittua, että yksityisen sektorin sijoittajien Kreikka-velkakirjoja leikataan 53,5 prosenttia aiemmin esitetyn 50 prosentin sijaan.
Yksityinen sektori menettää alaskirjauksina yli sata miljardia euroa.
Kreikan uuden sopeutusohjelman tavoitteena on lisätä maan kasvua ja kilpailukykyä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hän toivoi tukiohjelman lisäävän kreikkalaisten työpaikkoja ja maan pääsevän sillä tavoin kasvuvauhtiin.
EU lähettää sopimuksen mukaan teknistä apua, jotta se selviytyy lupaamistaan ehdoista.
Kreikkaan lähtee esimerkiksi veronkantoasiantuntijoita, jotka neuvovat ja antavat käytännön ohjeita, miten verot saadaan kerättyä. Lisäksi EU lähettää paikalle asiantuntijoita valvomaan, että säästötoimet saadaan hoidettua.
Rehnin kuvauksen mukaan EU on Kreikassa niin valmentajan kuin erotuomarinkin tehtävissä.
Kreikan valtiovarainministeriö raportoi kolmen kuukauden välein kaikkien uudistusten etenemisestä.
Kreikan odotetaan hoitavan 50 miljardin euron suuruisen valtion yritysten yksityistämisohjelmansa, kuten aiemmin on sovittu.
Tällä hetkellä siitä vain noin miljardin euron arvoiset yksityistämiset on tehty.
Työmarkkinoiden edellytetään myös sopimuksen mukaan osallistuvan työllisyyden ja kasvukeinojen tukemiseen, muun muassa palkkaeduistaan tinkimällä.
Kreikan kanssa sovittiin, että se asettaa velanhoitokulut budjettinsa ensisijaisiksi menoiksi. Kreikka suostui siihen, että se saattaa sen osaksi omaa lainsäädäntöään seuraavan kahden kuukauden kuluessa. Lisäksi sovittiin, että se siirretään Kreikan perustuslakiin niin nopeasti kuin mahdollista.
VILLE PORKOLA