Ruotsissa viime vuosikymmenet vaikuttanut Tiina Rosenberg on synnyinmaassaan varsin tuntematon, vaikka johtaakin tällä hetkellä yhtä merkittävimmistä yliopistoistamme, Sibelius-akatemiasta, Kuvataideakatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta muodostettua taideyliopistoa.
1970-luvulla Itä-Berliinin Karl Marx -yliopistossa opiskellut ja siten vahvasti vasemmistolainen Rosenberg on kerännyt omat ansionsa ennen muuta naistutkimuksen saralta.
Feministinen arvomaailma näkyy myös hänen tuoreessa kirjassaan, jonka kirjoittamisen pontimeksi hän mainitsee huolensa Pohjoismaissa nopeasti vahvistuneet äärioikeistolaiset ja uusliberalistiset arvot. Tai fasistiset, kuten Rosenberg mielellään kirjoittaa.
Vaikka feminismi tai vasemmistolaisuus eivät itselle tuntuisikaan läheisiltä lähtökohdilta, Rosenberg onnistuu ravistamaan lukijaansa vastuunpakoilun horroksesta. Rosenberg pistää lukijansa miettimään, miksi Suomi on saanut Pohjoismaista eniten huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tai miksi vanhat suurpuolueemme eivät enää vältä rasististakaan retoriikkaa.
Suomalainen pelkää toisenlaisia: mustia miehiä, homoja ja vahvoja naisia.
Rosenbergin tavoin on hyvä kysyä, miksi. Ja mistä lähtien sen lausumisesta ääneen tuli hyväksyttävä tai jopa kunnioitettava asia?
JUHANI REKU
Tiina Rosenberg:
Arvot merkin ansaitsemme.
196 sivua. Tammi.