Seutukaupungit koostuvat maakuntien keskuskaupunkien ulkopuolisista seutukeskuksista. Maakuntakeskusten ja niiden kehyskuntien ulkopuolella asuu yli miljoona suomalaista.
Seutukaupunkien merkitys oman alueensa elinvoimalle on huomattava. Seutukaupungit ovat oman alueensa palvelukeskittymiä, joiden yksityisiin ja julkisiin palveluihin turvautuvat myös läheisen maaseudun asukkaat.
Seutukaupungit ovat myös työssäkäyntialueiden keskuksia, joissa on valtaosa oman vaikutusalueensa yksityisistä työpaikoista. Jatkossa niiden rooli työllisyyden hoidossa tulee vahvistumaan, kun vastuu pitkä-aikaistyöttömien aktivoinnista siirtyy kunnille työssäkäyntialueittain.
Seutukaupungeilla on tärkeä rooli myös koulutuskaupunkeina.
Seutukaupunkien näkökulma tulee muistaa sote-uudistuksessa. Sote-palveluita ei tule kehittää ainoastaan maakuntakeskusten ja kehyskuntien näkökulmasta.
Sote-uudistusta tehtäessä on kiinnitettävä huomiota myös aluesairaaloiden tuottamiin palveluihin. Läheisyysperiaatteen tulee toteutua siten, että kansalaisten useimmiten tarvitsemat palvelut ovat jatkossakin saatavilla seutukaupungeissa.
Toisen asteen koulutuksesta merkittävä osa tuotetaan seutukaupungeissa. Yritysten työvoimatarpeeseen voidaan vastata vain riittävän laajalla ja kattavalla ammatillisella koulutuksella, joka on räätälöity kunkin seutukunnan tarpeisiin.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen siten, että työssä oppimisen osuus vahvistuu, takaa parhaiten työvoiman saatavuuden alueilla. Nuorten mahdollisuus opiskella kotoa käsin on myös perheiden etu.
Maakuntahallinnon uudistuksessa tulee huomioida kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja tasapuolisuus alueiden sisällä. Maakuntakeskusten ohella pienemmät kaupungit on huomioitava merkittävinä elinkeinojen, julkisten palvelujen ja koulutuksen keskittyminä maakuntien sisällä.
Petri Honkonen
kansanedustaja (kesk.)
Seutukaupunkiverkoston pj
Saarijärvi
Arto Satonen
kansanedustaja (kok.)
Sastamala