• Rikkaimman yhden prosentin varallisuus on kasvanut lähes 34 biljoonalla dollarilla vuodesta 2015, kertoo kehitysapujärjestön raportti

    Oxfamin mukaan vain 3 000 miljardöörin käsiin kasautunut varallisuus muodostaa nyt 14,6 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.
    Kehitysapujärjestö Oxfamin raportin mukaan maailman rikkaimman yhden prosentin varallisuus on kasvanut lähes 34 biljoonalla dollarilla vuodesta 2015. LEHTIKUVA/AFP.
    Kehitysapujärjestö Oxfamin raportin mukaan maailman rikkaimman yhden prosentin varallisuus on kasvanut lähes 34 biljoonalla dollarilla vuodesta 2015. LEHTIKUVA/AFP.  
    Uutiset|Ulkomaat
    26.6.202508:06
    STT–

    Kehitysapujärjestö Oxfamin raportin mukaan maailman rikkaimman yhden prosentin varallisuus on kasvanut lähes 34 biljoonalla dollarilla vuodesta 2015.

    Oxfamin mukaan summa riittäisi vuosittaisen köyhyyden hävittämiseen 22-kertaisesti. Järjestö on verrannut summaa Maailmanpankin korkeimpaan köyhyysrajaan, joka on 8,30 dollaria päivässä. Tuo rahamäärä on Maailmanpankin mukaan tyypillinen köyhyysraja ylemmän keskitulotason maissa.

    Oxfamin mukaan vain 3 000 miljardöörin käsiin kasautunut varallisuus muodostaa nyt 14,6 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta.

    Maailman yksityisten varojen määrä on järjestön analyysin mukaan noussut vuosien 1995 ja 2023 välillä 342 biljoonalla dollarilla eli kahdeksan kertaa enemmän kuin julkinen vauraus. Julkinen vauraus kasvoi raportin mukaan samalla aikajänteellä 44 biljoonaa dollaria.

    Samaan aikaan varakkaat valtiot ovat järjestön raportin mukaan vähentäneet kehitysapua eniten sitten tilastoinnin alkamisen vuonna 1960.

    Oxfamin analyysin mukaan G7-maat leikkaavat kehitysapuaan 28 prosenttia ensi vuonna verrattuna vuoteen 2024. Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmään kuuluvat Kanada, Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Japani.

    Oxfam varoittaa globaalin kehityksen olevan raiteiltaan maailman varallisuuden keskittyessä. Järjestö ehdottaa eriarvoisuuden ratkaisemiseksi kehitysavun kiireellistä elvyttämistä sekä superrikkaiden verotusta. Yksityisen rahoituksen sijaan valtioiden tulisi järjestön mukaan ajatella ensin julkista rahoitusta.

    Suomessa hallitus on leikannut tuntuvasti kehitysyhteistyöstä. Hallitus linjasi vuoden 2024 alussa leikkaavansa porrastetusti nykyisen hallituskauden aikana yli miljardi euroa kehitysyhteistyörahoista.

    Kevään puoliväliriiheessä kehitysyhteistyöstä leikattiin kolmannen kerran tällä hallituskaudella.

    Esimerkiksi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kritisoi huhtikuussa puoliväliriihen päätöksiä ja sanoi, että määrärahat ovat edellisten leikkausten myötä kutistuneet jo viidenneksen vaalikauden alusta.

    Artikkelin aiheet
    varallisuuserot
    kehitysapua
    Oxfam
    maailman talouden eriarvoisuus
    G7-maat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle