Helsingin yliopisto toimii Helsingin lisäksi usealla muulla paikkakunnalla. Sen organisaatioon kuuluu tiedekuntien lisäksi erilaisia tutkimus- ja opetuslaitoksia sekä tutkimusasemia.
Seinäjoella ja Mikkelissä toimivan Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki pitää Helsingin yliopistoon kohdistuvia leikkauksia valitettavina.
”Ne olivat kuitenkin kaikilla tiedossa. Instituutinkin on oltava mukana talkoissa.”
Kurki suhtautuu tulevaisuuteen kaikesta huolimatta luottavaisesti. ”Yhteiskunnan kehittämisen ’asialista’ ei ole koskaan ollut näin hyvän näköinen Ruralian tutkimuskohteiden näkökulmasta.”
Instituutti on Kurjen mukaan kiinteä osa Helsingin yliopistoa ja maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa. Digitalisaatio on vähentänyt maantieteellisen välimatkan merkitystä.
”Helsingin yliopistossa on esimerkiksi agrobiotaloudessa osaamista, jota ei löydy muualta. Yliopiston on oltava kehittämisessä mukana eri puolilla Suomea. Ei voida ajatella, että se keskittyy vain Helsinkiin.”
Tvärminnen tutkimusaseman johtaja Marko Reinikainen on seurannut tilannetta huolestuneena. Tutkimusasema on kuitenkin löytänyt täydentävää rahoitusta.
”Tvärminnessa on jo viisi vuotta panostettu henkilöstön varojenkeruu- ja viestintätaitoihin. Perustutkimuksen arvostus on viime aikoina kasvanut, varmaankin juuri sen vuoksi, että sen tuloksia on tuotu hyvin esiin.”
Tutkimusaseman keskeisin tutkimuskohde on Itämeri. Toiminnassa on ollut viimeaikoina voimakasta kansainvälistymistä.
”Jokainen tietää Itämeren ympäristöongelmat. On tärkeää, että niiden ratkaisuun kohdistuu suomalaista huippututkimusta.”
Terhi Pape-Mustonen