Patojen turvallisuus on koko yhteiskunnan asia − silti se jää usein huomiotta

Euroopan patoturvallisuuspäivää vietettiin 29. toukokuuta. Padot ovat tärkeitä yhteiskuntamme infrastruktuurin rakenteita, jotka jäävät usein huomiotta, kun ne toimivat suunnitellusti.

Merkittävä osa Suomen padoista on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Maahamme rakennettiin tuolloin vesivoimaa Venäjälle menetettyjen vesivoimalaitosten tilalle ja yhteiskuntamme kasvavaan energiantarpeeseen. 1950–60-luvuilla vesivoiman osuus kattoi jopa 90 prosenttia koko maan sähköntuotannosta, kun tänä päivänä vesivoiman osuus on noin 15–20 prosenttia.

Suomessa patoja on rakennettu ennen kaikkea vesivoiman tuotannon, tulvasuojelun ja vesienhallinnan tarpeisiin sekä teollisuuden jäte- ja prosessivesialtaiksi. Pienempiä patoaltaita on rakennettu myös vesihuollon ja kalankasvatuksen tarpeisiin.

“Dunkelflaute” on saksalainen ilmaus, joka kuvaa kausia, jolloin ei tuule eikä aurinko paista. Tällaisina hetkinä vesivoimaa varten padotut joet ovat keskeisessä roolissa tuottamassa säätövoimaa ja turvaamassa yhteiskunnan sähkönsaantia.

Patojen avulla voidaan hillitä esimerkiksi vesistöjen tulvahuippuja ja vedenpinnan korkeuden vaihtelua. Näin myös asutusta on voitu rakentaa lähemmäksi vesistöjä.

Patoja rakennetaan nykyään huomattavasti aiempaa vähemmän, ja myös osaajien kouluttaminen on vähentynyt.

Padotkin ikääntyvät, joten niiden kunnon seurantaa ja peruskorjausta tehdään säännöllisesti. Patoturvallisuuden ylläpitäminen vaatii siis osaamista ja jatkuvaa työtä.

Kainuun ely-keskus valvoo patoturvallisuutta Suomessa, ja patojen omistajat vastaavat patojensa turvallisuudesta. Suomessa on 450 luokiteltua patoa, joista 120 on jäte- ja kaivospatoja.

Patoturvallisuuslain mukaan padot sijoitetaan vahingonvaaran perusteella kolmeen eri luokkaan. Patomurtumien varalta niin sanotuille 1-luokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset, joissa on laskettu ja simuloitu patomurtuma-aallon eteneminen ja laajuus sekä tehty varautumissuunnitelma.

Padon murtuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta niistä on nähty surullisiakin esimerkkejä maailmalta. Murtuma on voinut tapahtua luonnonvoimien tai ihmisten toiminnan seurauksena.

Pato-onnettomuudesta aiheutuvat tulvavahingot voivat olla merkittäviä. Venäjän hyökkäyssodan myötä tiedämme, että patoaltaita voidaan käyttää aseena tuhon ja sekasorron kylvämiseen.

Useimmat padot palvelevat suoraan tai välillisesti yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta merkittäviä toimintoja. Muuttunut turvallisuusympäristö on tuonut uusia uhkakuvia myös patoturvallisuudesta huolehtimiseen. Kehitys on johtanut esimerkiksi siihen, että patoturvallisuusasiakirjojen julkisuusluokittelua on kiristetty.

Onneksi teknologian kehittyminen tukee patoturvallisuutta. Jatkuvatoimisia mittausmenetelmiä sekä satelliittien, tekoälyn ja koneoppimisen sovellutuksia saadaan yhä laajemmin käyttöön. Toisaalta jokainen tiedonsiirrolla varustettu mittalaite on myös potentiaalinen tietoturvariski.

Suomessa viranomaiset ja patojen omistajat ovat varautuneet myös kyberuhkiin. Esimerkiksi Puolustusvoimat ja Kemijoki Oy ovat harjoitelleet yhdessä kyberuhkien torjumista.

Suurpadot ry on padon omistajien, viranomaisten, suunnittelijoiden, rakentajien sekä tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä toimivien yhteistyöfoorumi. Toiminnassa on mukana toistasataa henkilöä. Suurpadot ry on jäsenenä Icoldin (International Commission on Large Dams) kansainvälisessä patoyhteistyössä Suomen edustajana.

Suurpadot ry:n hallitus

Jyrki Kotola

puheenjohtaja, Fortum

Leena Westerholm

varapuheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö

Eija Isomäki

sihteeri, Kainuun ely-keskus

Kari Pehkonen

Kemijoki Oy

Matti Åman

Pohjolan Voima

Simo Väänänen

Afry