EU-komissio haluaa vallan päättää kriisipankkien alasajosta
Umpikujaan päätyneiden pankkien lopetus tapahtuisi kansallisista pankkivalvojista koostuvan lautakunnan esityksestä. Uusilla säännöillä halutaan estää veronmaksajien joutuminen pankkikriisien maksumiehiksi.
Kuva: Kari SalonenBRYSSEL (MT) EU-komissio julkisti keskiviikkona esityksensä vaikeuksiin joutuneiden pankkien alasajon menettelystä.
Komissiolla olisi viime kädessä valta päättää kriisipankin sulkemisesta tai sen toiminnan uudelleenjärjestelystä euroalueella. Päätös edellyttäisi kuitenkin aina esitystä lautakunnalta, joka koostuu kansallisista pankkivalvojista ja Euroopan keskuspankin edustajista.
”Haluamme välttää viime vuosien tilanteet, joissa veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan pankkien virheistä ja huonosta hallinnosta”, sisämarkkinakomissaari Michel Barnier sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
Ensisijassa tappioita joutuisivat kärsimään pankin omistajat, velkakirjojen haltijat ja suurtallettajat. Sen jälkeen vastuu siirtyisi pankkien yhteisesti keräämälle kriisirahastolle. Jos sekään ei riittäisi, pankin kotivaltio voisi maan valtiovarainministerin suostumuksella tukea pankkia.
Viimeisenä puskurina toimisi euromaiden yhteinen kriisirahasto EVM.
”Kukaan ei voi täysin sulkea pois veronmaksajien tuen tarvetta, mutta yhteiset säännöt ja parempi valvonta ehkäisevät kriisien syntymistä”, komissaari muistuttaa.
Pankkien alasajomekanismi on yksi osa EU-maiden päämiesten vuosi sitten hyväksymää pankkiunionia. Toinen osa on EKP:n yhteyteen perustettava yhteinen pankkivalvontaviranomainen.
Tulevaisuuden tavoitteena on myös yhteisen talletussuojarahaston perustaminen.
Seuraavaksi komission esitys menee EU-maiden valtiovarainministerien ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat