Lämpökeskuspalojen sesonkiaika lähestyy – tilarakennusten täystuhoon pystyvä takatuli on vaarallisimmilllaan yöaikaan
Yleisin palosyy on sammutusjärjestelmien väärä käyttö tai niiden huollon laiminlyönti.TilaajalleLuopajärvi
Luopajärvellä sika- ja viljatilaa pitävä Pasi Lähdesmäki pitää huolen, että vesisammutusjärjestelmän sulkuventtiili on lämpökeskuksessa aina asianmukaisesti auki. Kuva: Harri Kallio-KurssiKurikan Luopajärvellä perheineen asuva Pasi Lähdesmäki koki läheltä piti -tilanteen pari kesää sitten. Piharakennuksessa sijaitsevan lämpökeskuksen polttoainesäiliöhuoneen ovenraoista tuprutti savua.
Palokunta saapui vartissa Jalasjärven keskustasta pihaan, ja tuli saatiin rajattua lämpökeskuksen polttoainesäiliöön. Kuumuus pääsi ohittamaan toimintakuntoisen vesisammutuksen lämmitysjärjestelemän kesäkäytössä.
”Palokunta nosti kantta ja suihkutti vettä niin sammuihan se. Säiliön yläosa vaurioitui kuumuudesta, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin”, Lähdesmäki kertoo.
Lähdesmäki on pitänyt järjestelmänsä kunnossa, sillä takaraivossa on muisto takavuosilta. Silloin häiriö stokerissa tuhosi palossa koko sikalan.
”Eläimet ehdittiin pelastaa. Kyllä se opetti kerrasta”, Lähdesmäki sanoo.
Stokeri on poltin, joka käyttää keskuslämmityskattilassa kiinteää polttoainetta, esimerkiksi haketta tai viljaa.
”Eläimet ehdittiin pelastaa. Kyllä se opetti kerrasta.” Pasi Lähdesmäki
Lämpökeskuspalot korostuvat maatilojen palopelastustehtävissä.
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin, stokerikattiloihin liittyviä hälytystehtäviä oli Suomessa vuosina 2017–2021 yhteensä 603, niistä 341 eli 52 prosenttia oli tunnistettu takatuli-ilmiöksi.
Kiinteän polttoaineen tulipaloja syttyy myös muista syistä, esimerkiksi tuhkanpoiston puutteista.
Takatulessa palo etenee yleensä inhimillisen virheen takia väärään suuntaan takaisin polttoainesäiliöön. Turvajärjestelmä ei toimi oikein tai polttoainesäiliön kansi on saattanut jäädä auki.
”Takatulta ei aina helposti havaita, ja siitä voi aiheutua suurvahingot koko maatilan tuhoutuessa. Kyseessä on yleinen tehtävä”, pelastuspäällikkö Jani Välimaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo.
Välimaa selvitti asiaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään. Aineisto koostuu sisäministeriön pelastus- ja onnettomuustilastoista (Pronto) viiden vuoden ajalta (2017–2021).
”Takatulta ei aina helposti havaita, ja siitä voi aiheutua suurvahingot koko maatilan tuhoutuessa. Kyseessä on yleinen tehtävä.” Jani Välimaa
”Määrällisesti eniten kiinteän polttoaineen lämpökeskusiin liittyviä hälytyksiä Suomessa oli tutkimusjaksolla Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella, yhteensä 127. Tästä ei saa kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että järjestelmät olisivat Etelä-Pohjanmaalla erityisen huonosti rakennettuja, hoidettuja tai ylläpidettyjä.”
Huomattavan suurta eroa muihin pelastuslaitoksiin selittävät osaltaan maatilojen suuri määrä, mutta myös stokeriteollisuuden sijoittuminen Etelä-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaa on alan kotimarkkina-alue.
Erityisen paljon hälytyksiä tulee huhti–toukokuussa. Keväällä lämmityksen tarve lakkaa ja takapalon riski kasvaa.
”Aurinko paistaa eikä lämmöntarvetta ole, niin kattila käy turhaan. Riski takatulelle kasvaa, varsinkin jos turvajärjestelmistä on poistettu vesisammutus tai huoltoa on laiminlyöty.”
Välimaan mukaan lämpökeskuksien rakennuspaloriski on korkein yöllä.
”Öisin ei ehditä alkusammutukseen ajoissa, kun kukaan ei huomaa alkavia paloja. Päivisin ollaan hereillä ja nähdään savu ja voidaan ehtiä alkusammuttaa palo.”
Lämmitysjärjestelmien takapalon ehkäisevät järjestelmät eivät aina ole tarpeeksi tehokkaita.
”Kaikilla turvajärjestelmää ei edes ole, jos itse on tehty järjestelmä.”
Usein käy myös niin, että vesisammutusjärjestelmä on toiminut asianmukaisesti ja sammuttanut vaarallisen takapalon.
”Moni kyllästyy vesisammutuksen toimintaan. Kun se on viisi kertaa toiminut ja sen seurauksena on jouduttu poistamaan haketta, kyllästytään ja poistetaan sammutusjärjestelmä kokonaan käytöstä.”
Ihmisen toiminnasta aiheutuneet palot paljastuvat usein teknisessä palotutkinnassa. Laiminlyönneistä ei seuraa sakkoja, mutta niistä voi koitua ongelmia vahinkovakuutuksen korvauskäsittelyssä.
Stokeripaloista havaittua
”Tuhkaruuvin läpivienti eristettävä paremmin”
”Runkotolpan etäisyys hakeruuvista ei täyttänyt suojaetäisyyksiä”
”Stokerin siirtoputkeen tulee asentaa sammutusjärjestelmä”
”Takapotkun suojalaitteiston venttiilit pidettävä auki”
”Lämmitysjärjestelmän huolto ja sen sammutusjärjestelmän huolto”
”Takapalosuojien vesihanat olivat kiinni”
”Tuhka-astian ympäristö hyvä pitää puhtaana ja palamattomana alustana”
”Jos kattilassa olisi ollut toimintahäiriöstä ilmoittava järjestelmä, olisi palo havaittu aikaisemmin”
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin liittyvien tulipalojen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Osasyy siihen on Välimaan mukaan asetusmuutoksessa, joka kumosi aiemman asetuksen vuonna 2017.
”Sen jälkeen meillä on ollut yleinen asetus rakennusten paloturvallisuudesta, mutta siinä ei oteta yksityiskohtaisesti kantaa siihen, miten kattilahuone teknisesti pitää rakentaa. On vain ohjeet pintamateriaaleista ja palo-osastosta.”
Tilalle voi Välimaan mukaa pyytää pelastuslaitokselta ylimääräisen palotarkastuksen. Toinen vaihtoehto on laitoksen valmistajan asentaja tai vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja.
Valtakunnallisesti maatilavakuuttamiseen erikoistunut LähiTapiola korvasi 53 tapausta vuonna 2021. Niiden keskimääräinen vahinko oli 43 000 euroa ja yhteissumma 2,3 miljoonaa euroa.
- Osaston luetuimmat
