Tältä näyttää juhannuksen sää nyt ‒ nämä epävarmuustekijät kasaavat pilviä juhannusväen ylle
Kirmataanko juhannusyönä ruispeltoon räntäsateen vihmoessa vai laskevan auringon loisteessa? Säätä ennustetaan yhä pidemmälle, mutta ennusteiden tarkkuus laskee merkittävästi, jos ennustetta venytetään useisiin viikkoihin.
Tässä vaiheessa juhannuksen soutukelien ennustaminen on vielä epätarkkaa. Osassa maata sää voi suosia veneilijöitäkin. Kuva: Miska PuumalaViimeisimmät sääennusteet eivät huojenna juhlijoiden ja viljelijöiden huolta juhannusviikon säästä. Tuorein pitkän aikavälin ennuste povaa Pohjois-Eurooppaan matalapainetta, mikä mahdollisten sateiden lisäksi tarkoittaa vaikeaa ennustettavuutta.
Oikukas matalapaine vaikeuttaa juhlinnan lisäksi säilörehun tekoa, sillä sateen uhatessa niittäminen ja korjuu on ajoitettava tarkasti.
Suurimman päänvaivan aiheuttaa Norjanmerellä vellova matalapaineen alue, jonka sateet saattavat yltää Suomeen saakka juhannusviikolla.
”Etelä-Euroopassa näyttäisi olevan keskimääräistä kuivempaa sekä lämpimämpää, ja näiden ilmamassojen raja menisi sitten Keski-Euroopasta Suomen yli Venäjälle”, kuvailee päivystävä meteorologi Jani Parviainen Ilmatieteen laitokselta.
Hän tarkentaa, että yleinen säätyyppi juhannusviikolla näyttää tällä hetkellä samankaltaiselta kuin parasta aikaa vallitseva sää.
”Vaihtelevaa. Välillä voi olla ihan aurinkoinenkin lämmin päivä, mutta välillä voi olla sadekuuroja ja ihan sadepäiviäkin.”
Lämpötilat ovat Parviaisen mukaan ennusteessa vähintään keskimääräisellä tasolla. Etelä- ja Keski-Suomessa vuorokauden keskilämpötila on 15 asteen molemmin puolin ja pohjoisessakin keskilämpötila nousee noin 10 asteeseen.
Koska juhannus on vielä parin viikon päässä, Parviainen muistuttaa ennusteen epävarmuudesta.
”Tarkkoihin yksityiskohtiin ei kannata kiinnittää huomiota, vaan yleisilmeeseen.”
Heikki Sinisalo, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi hänkin, on samalla linjalla. Yksi päivä saattaa poiketa viikon muista päivistä, eikä se erotu keskiarvosta.
”Jos sattuu niin että juhannusaatto on se kylmä päivä, niin sitä ei näe tästä ennusteesta lainkaan.”
Meteorologit kertovat, että pitkät, paikalliset sääennusteet syntyvät Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskukselta saatujen ennusteiden pohjalta.
Pisimmät ennusteet ulottuvan jopa 42 vuorokauteen ja niissä verrataan tulevia viikkoja menneiden vuosien keskiarvoihin vastaavalta ajankohdalta.
Tällaisen karkean kausiennusteen pohjalta Parviainen ja Sinisalo joutuvat tässä vaiheessa ennakoimaan juhannuksen säätä.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ennusteet eivät sellaisenaan riitä paikalliseen käyttöön. Ilmatieteen laitoksella ennusteita editoidaan ja tarkennetaan paikallisen datan sekä kokemuksen perusteella.
”Esimerkiksi talvisin Euroopan keskuksen malli ei pääse lähellekään kylmimpiä lämpötiloja”, Sinisalo kertoo.
Hänen mukaansa kesäiset korkeapainejaksot ovat vakaampia ennustettavia kuin matalapainejaksot, jotka ovat alttiita nopeillekin muutoksille.
”Sää on kaoottinen järjestelmä.”
Vaikka ilmatiede ja tekniikka ovatkin kehittyneet, pitkiin ennusteisiin sisältyy silti mahdollisuus muutoksiin. Sinisalon mukaan jo pelkästään tietokoneiden laskentateho asettaa ennusteille rajoituksia.
”Aina on mahdollista tehdä tarkempia ennusteita, mutta niiden laskeminen kestää pidempään. Sehän ei ole millään tavalla fiksua, että ennuste saadaan vasta sitten kun tilanne on jo ohi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
