Lapualainen yrittäjä Jukka Viljanen kuvasi videon, joka näyttää hauskasti, että klapin kuivuminen on sujunut hyvin.
Ensin koivuklapin päähän ruiskautetaan astianpesuainetta, joka levitetään puun pintaan. Sitten asetetaan kalikan toinen pää huulille ja ei kun puhaltamaan.
Mikäli puu on riittävän kuiva, ilma virtaa sen läpi: klapin toiseen päähän levitetty pesuaine alkaa vaahdota puhalluksen voimasta.
”Kuulin kaverilta, että netistä löytyy tällainen video. Pitihän se itsekin kokeilla, onko klapi kuivunut niin hyvin, että hönkäys puun läpi saa pesuaineen kuplimaan", Viljanen kertoo.
Hän puhaltaa polttopuumittaiseksi sahattuun koivuun, joka on tehty klapiksi viime huhtikuussa.
”Se kuivui pihalla aumassa viime juhannukseen asti. Silloin puut vietiin latoon. Puhallustestin tein tammikuussa, kun kuulin asiasta.”
Viljanen mittaa myymiensä klapien kosteuspitoisuuden.
”Se on 15–18 prosenttia. Polttopuu kelpaa poltettavaksi, kun kosteutta on alle 20 prosenttia.”
Miten on mahdollista, että puhallusilma kulkee yli 30-senttimetrisen koivuklapin läpi?
MT kysyi asiaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Henrik Heräjärveltä.
”Selitys piilee putkilorakenteessa. Koivussa, haavassa ja periaatteessa kaikissa lehtipuissa on isoja reikiä, joiden läpi ilma voi kulkea – paremmin tai huonommin”, Heräjärvi sanoo.
Isoja putkiloita on esimerkiksi tammessa.
”Tammen kevätpuussa eli kasvukauden alussa syntyneessä vuosirenkaan osassa voi paljaalla silmälläkin erottaa renkaita. Ne ovat puussa pitkittäisesti kulkevia putkiloita.”
Lehtipuiden anatominen rakenne on erilainen kuin havupuiden. Havupuissakin on putkisoluja, mutta ne ovat monta kertaa pienempiä kuin lehtipuissa.
Putkilorakenteisen lehtipuunkin on oltava riittävän kuiva ennen kuin ilmavirta voi kulkea klapimittaisen kalikan päästä toiseen.
Tuoreena puussa on niin paljon vettä, että normaalikeuhkoinen ei pysty hönkimään pesuainetta vaahtoavaksi tuoreen klapin läpi.
Puun putkilorakenteen on oltava vedestä tyhjä, jotta videolla näkyvä puhallustesti voi onnistua.
Se on jo vaikeampi sanoa, pitääkö soluseinämän olla kuivunut ja kutistunutkin ennen kuin ilma kulkee puun läpi.
Kuivatuksessa puista lähtee ensimmäisenä niin sanottu vapaa vesi, jota on soluonteloissa ja solujen väleissä.
Samalla vesi häipyy putkiloista. Vapaan veden haihduttua kuivaa soluseinämä, jonka kuivumisen aikana puu kutistuu.
Lue myös: