Perussuomalaiset vaatii ilmastotavoitteiden höllentämistä – vihreiden Satu Hassin mukaan samat perättömät ”zombi”-perustelut jarruttavat aina ympäristöhankkeita
Keskustan Anne Kalmarin mielestä Suomi tarvitsee tuulivoimalle tiukempaa sääntelyä.
Keskustan ja perussuomalaisten riveissä moni pelkää, että tuulivoimarakentaminen aiheuttaa metsäkatoa hallitsemattomasti. Kuva: Johannes TervoPerussuomalaiset vaatii Suomen ilmastotavoitteiden maltillistamista siten, ettevät tavoitteet olisi liian jyrkkiä ja kunnianhimoisia maamme perusteollisuudelle ja maataloudelle.
Puolue jätti vastalauseen eduskunnan täysistunnossa tänään keskiviikkona käsiteltyyn Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Siten puolue pyytää valtioneuvostoa tarkastelemaan suunnitelmaa uudestaan.
Samassa istunnossa käsiteltiin maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.
Perussuomalaiset näkee, että Suomen tavoite hiilineutraaliudesta 2035 ja siihen tähtäävät ilmastopolitiikan suunnitelmat ovat lisänneet huimasti kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Takapakkia ilmastokunnianhimossa pitäisi ottaa siksikin, että Ukrainan sota ja energiakriisi ovat pahetaneet tilannetta.
Perussuomalaiset ajaa yhä turvetta luokiteltavaksi uusiutuvaksi energiaksi.
Keskustan riveistä kuultiin täysistunnossa samansuuntaisia puheenvuoroja.
Hannu Hoskosen mukaan turpeesta luopumisen kustannukset kapsahtavat kotitalouksien maksettaviksi.
Perussuomalaisten Petri Huru kantaa huolta metsäkadosta, joka aiheutuu aurinkovoimaloiden ja tuulivoimapuistojen rakentamisesta.
Hän nostaa metsänkasvun lisäämisen lannoituksella yhdeksi keskeisimmistä ilmastotoimista, joka palvelee myös metsänomistajan kukkaroa. Huru painottaa myös, että suot pitäisi sisällyttää täysimääräisesti hiilinielulaskelmiin.
Keskustan Hanna Kosonen vaatii, että taakanjako - ja maankäyttösektorien ilmastotoimista tehdään tarkat vaikuttavuusarvioinnit, jotta löydettäisiin kustannustehokkaimmat toimenpiteet.
Vihreiden Satu Hassi painottaa, että kaikkia ympäristöaskelia on Suomessa vastustettu väittämällä, että ne tuhoavat talouden ja kilpailukyvyn. Pelot ovat osoittautuneet turhiksi.
Hassin mukaan jopa tehtaiden jätevesien puhdistamista vastusttiin samoin argumentein 70-luvulla, kuten rikkipäästöjenkin suodattamista. Nykyään ollaan kiitollisia, että saasteita on torjuttu ja samalla on huomattu, ettei talous ole kärsinyt.
Hassin mukaan sama talouden näivettymisestä huolestunut ”zombi”-argumentti hyökkää aina jostain, kun pitäisi ympäristöasioista huolehtia.
Hassin mukaan globaalissa kilpailussa pärjäävät ne maat, jotka ovat ympäristöteknologian edelläkävijöitä. Sellainen on Kiinastakin kasvanut uusiutuvan energian teknologian osalta.
Suomella on jo suuri hiilikädenjälki eli positiivinen ilmastovaikutus maailmalla ja sen vahvistumisesta kannattaa kaikin puolin pitää huolta.
Hassin mukaan tuulivoiman ripeä kasvu Suomessa on pelastanut kotitalouksia energiakriisin keskellä.
Hän kannattaa kuitenkin maankäyttömuutosmaksua myös uusiutuvan energian rakentamiseen. Ensisijaisesti aurinkopaneeleja kannattaisi rakentaa katoille ja parkkipaikoille eikä raivata metsiä niiden takia.
”Tekniikka kehittyy vain, jos sitä käytetään”, Hassi sanoo viitaten tuuli- ja aurinkovoimaan, joista luultiin vielä vuosikymmen sitten, ettei niistä tule kunnolla kilpailukykyisiä.
Keskustan Anne Kalmarin mielestä Suomi tarvitsee tuulivoimalle tiukempaa sääntelyä, jolla määritellään tuulivoimaloiden suojaetäisyydet, haittakorvaukset, ympäristöluvat, melumallinnukset sekä riittävät lunastuskorvaukset. Siten saataisiin myös uusiutuvan energian rakentamisen aiheuttama metsäkato minimiin.
”En hyväksy ihmisten oikeuksien polkemista, vaikka Suomi tarvitseekin tuulivoimaa.”
”Avomerelle rakennettavasta tuulivoimasta ei myöskään makseta korvauksia. Kehitysmaamentaliteetti on menossa. Yhtiöiden ei pitäisi antaa ilmaiseksi täällä huseerata”, Kalmari napauttaa.
Keskustan Tuomas Kettunen puolestaan penää tehokkaampia toimia maatalouden biokaasutuotannon edistämiseksi.
- Osaston luetuimmat
