Saarikko: Valtio ottaa yli kymmenen miljardia euroa velkaa joka vuosi seuraavat neljä vuotta
Kasvaneet korkomenot ja inflaation kohottamat menot ovat raskas taakka seuraavalle hallitukselle.Tilaajalle
Valtiovarainministeri Annika Saarikko perää laajaa tukea valtion menojen sopeutukselle seuraavan hallituskauden aikana. Kuva: Jarkko SirkiäValtion taloustilanne on ajautunut vakavaan tilaan. Taustalla vaikuttavat pitkäaikainen velanotto, korona ja Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama energiakriisi ja korkojen nousu.
Suomen valtionvelka oli tammikuun lopussa yli 144 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö julkaisee maanantaina virkamiesten laatiman arvion talouden raamista.
Se toimii valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan teknisenä kehyksenä tulevan hallituksen neljän vuoden työlle.
”Raami osoittaa, että Suomi ottaa joka vuosi yli kymmenen miljardia euroa velkaa. Se on pohja, josta seuraava hallitus lähtee liikkeelle”, Saarikko sanoo.
Nopeaa lainanoton kasvua selittää ennen kaikkea korkomenojen nousu ja hintojen kohoamisen myötä tulevat automaattiset menokorotukset. Näistä indekseihin sidotut sosiaalimenot ovat suurin erä.
Saarikon mukaan valtion lainataakkaa voidaan keventää realistisesti arvoituna kahden vaalikauden aikana.
”Tämä edellyttää riittävää poliittista yksituumaisuutta ja kansalaisten antamaa tukea sille, että toimia tarvitaan.”
Saarikko kertoo nähneensä suomalaisten huolestuneen valtionvelasta, mikä on hyvä lähtökohta poliittisille päättäjille.
”Urakasta tulee kuitenkin liki mahdoton, jos kohtaamme vielä uusia pandemian tai sodan kaltaisia kriisejä.”
Saarikon mukaan lisäksi tarvitaan yleistä talouskasvun jatkumista maailmalta.
Lainansaannin edellytyksiin jatkossa pitää Saarikon mielestä pystyä puuttumaan politiikan keinoin. Suomen luottoluokituksesta hän ei suostu spekuloimaan.
”Uskottavuutemme lainamarkkinoilla ja EU:n taloussäännöstön tulevaisuudesta on parempi, jos Suomella on suunnitelma siitä, miten tästä tilanteesta päästään ulos.”
Saarikko huomauttaa, että velkaantuminen on tapahtunut 15 vuoden, ei vain nykyhallituksen aikana.
”Siitä kaikki puolueet ovat vastuussa. Esimerkiksi lainanhoitokorot ensi hallituskauden lopulla ovat nyt saadun arvion mukaan neljä miljardia euroa. Siitä kaksikolmasosaa on syntynyt ennen tätä vaalikautta otetusta velasta.”
Jälkikäteen on hänen mukaansa helppo sanoa, että koronkriisin aikana rahahanoja olisi voitu pitää tiukemmalla kuin mitä tapahtui.
”Se on turhaa jälkiviisastelua, sillä silloin oli oikeus ajatella kriisin olevan ainutkertainen. Kukaan ei osannut ajatella koronaa seurannutta sotaa Euroopassa.”
”Urakasta tulee kuitenkin liki mahdoton, jos kohtaamme vielä uusia pandemian tai sodan kaltaisia kriisejä.”
Koronan keskellä toimittiin Saarikon mukaan niin kriittisissä olosuhteissa, ettei esimerkiksi yrityksiä ollut varaa jättää tukematta.
Saarikon mukaan valtiovarainministeriö tekee virka-arviota, missä menoissa on edellytyksiä leikkauksiin.
”Tämä näin vakava taloustilanne ei kuitenkaan tule kuntoon vain leikkauslistoilla, vaan tarvitsemme rakenneuudistuksia vaikkapa työmarkkinoille ja lisäksi tarvitaan talouskasvua.”
”Urakasta tulee liian vaativa, jos talous ei kasva – tarvitaan myös näkymä talouden kasvua tukevista toimista ja rakenteellisia uudistuksia.”
- Osaston luetuimmat
