Tuore suomalaistutkimus: Koulun sisäilman laatua ei voi arvioida oppilaiden oireilun perusteella

Koulun sisäilman laatua ei voi luotettavasti arvioida sen perusteella, miten oppilaat oireilevat. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta, joka on julkaistu Environmental Health -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat hieman enemmän oireilua rakennuksissa, joiden olosuhteissa oli asiantuntija-arvion perusteella puutteita kuin niissä rakennuksissa, joiden olosuhteet oli todettu hyviksi. Olosuhteiden puutteita olivat esimerkiksi kosteusvauriot, ongelmat lämpötiloissa tai huono ilmanvaihto.

Vaikka rakennusten olosuhteilla oli yhteys oppilaiden oireiluun, oli yhteys tutkimuksen mukaan heikko. Tämän vuoksi oppilaiden oireilun määrän perusteella ei pystytä luotettavasti arvioimaan, millainen rakennuksen sisäilman laatu on.

Sisätiloissa havaituilla puutteilla oli kuitenkin yhteyksiä oppilaiden hengitys- ja yleisoireisiin, kuten nuhaan, yskään tai päänsärkyyn. Joitain yhteyksiä havaittiin myös alahengitystie- tai iho-oireisiin, mutta ei silmäoireisiin.

Tutkimukseen osallistui 129 ala- ja yläkoulurakennusta Helsingin alueelta. Rakennusten olosuhteiden arvio perustuu Helsingin kaupungin selvityksiin. Tiedot oppilaiden oireilusta kerättiin THL:n sisäilmakyselyn avulla. Kyselyyn vastasi reilut 12  000 oppilasta.

Myös aiempien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että oireilu kuvaa huonosti sitä, onko rakennuksen olosuhteissa puutteita, THL:stä kerrotaan.

Sisäilman lisäksi oireiluun vaikuttavat muun muassa henkilön ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös se vaikuttaa, millaiset käsitykset ja huolet sisäilmaan liittyvistä riskeistä ihmisellä on.

Se, että ihmisten oireiluun sisäympäristöissä vaikuttavat monet asiat, tulee huomioida sisäilmakyselyjen tuloksia tarkasteltaessa, THL lisää.

"Rakennusten käyttäjille suunnatuilla kyselyillä saadaan arvokasta lisätietoa sisäilmatilanteen selvittämiseen. Korjauspäätösten pitää kuitenkin perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta", sanoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi tutkimustiedotteessa.