Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistulokset eroavat Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa, selviää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomuksesta.
Viraston mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaamistaso on selvästi kantaväestöä heikompi. VTV toteaa, että tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestölle.
Tarkastuksessa vertailtiin 15-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön edustajien menestystä matematiikan ja lukutaidon Pisa-testeissä. Suomessa havaittuja eroja verrattiin läntisen Euroopan maiden sekä muutaman perinteisen maahanmuuttajamaan, kuten Yhdysvaltojen ja Australian, tilanteisiin.
Suomessa erot maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisessa osoittautuivat suuremmiksi kuin missään muussa 18 vertailumaassa. Erot osaamisessa säilyivät suurina senkin jälkeen, kun oppilaiden taustatekijät kuten sukupuoli, luokka-aste, sosioekonominen tausta ja kotona puhuttu kieli vakioitiin.
Viraston mukaan maahanmuuttajaoppilaat kokevat koulun työskentelyilmapiirin huonommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat joutuvat muita useammin koulukiusatuiksi ja kokevat koulu-uupumusta.
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset vaihtelevat tarkastuskertomuksen mukaan melko paljon sen mukaan, mistä maasta oppilas tai hänen vanhempansa ovat lähtöisin. Virosta, Ruotsista ja Venäjältä tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien Pisa-tulosten ero kantaväestön tuloksiin oli suhteellisen pieni. Sen sijaan erot kantaväestöön olivat hyvin suuria Somaliasta lähtöisin olleilla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajilla sekä Turkista ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla.
VTV huomauttaa, että toimiva koulutusjärjestelmä on yksi tehokkaimmista tavoista integroida nuoret maahanmuuttajat yhteiskuntaan. Virasto toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön on selvitettävä, miksi osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat suuremmat kuin muualla Euroopassa.