Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan – vaatii komissiota kiristämään tavoitteitaan, osa suomalaisista mepeistä piti liian dramaattisena

Euroopan parlamentti julisti tänään torstaina ilmastohätätilan.

Sen mukaan EU:n ilmastotoimia on kiristettävä nykyisestä merkittävästi tai ilmasto lämpenee yli kolme astetta vuoteen 2100 mennessä.

Parlamentti äänesti myös ilmastolausunnostaan YK:n ilmastokokousta varten. Meppien mielestä komission tulisi jatkossa varmistaa, että kaikki sen lakiesitykset jatkossa ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia.

EU:n tavoitteena on nyt vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2030 vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Euroopan parlamentin mukaan tätä tavoitetta tulisi kuitenkin saada kunnianhimoisemmaksi: päästöjä pitäisi leikata 55 prosentilla.

Ympäristövaliokunnan mukaan yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi olisi ajaa ydinvoima alas Euroopassa. Täysistunto kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen. Parlamentti katsoo, että ydinvoimalla voidaan varmistaa merkittävä osuus sähköntuotannosta Euroopassa mutta sen kestävyyttä voidaan edelleen parantaa.

Laiva- ja lentoliikenteen päästövähennystavoitteita pitäisi sen sijaan hilata ylöspäin. Ne eivät ole meppien mielestä nykyisellään riittäviä, vaan sektoreiden päästöt tulisi saada päästökaupan piiriin.

Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut ajaa päästöjen vähentämistä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Sen lisäksi komissio aikoo julkaista ensimmäisen sadan työpäivänsä aikana uuden ilmastosopimuksen, Green Dealin, jolla EU tähtää hiilineutraaliuteen 2050 mennessä. Jäsenmaat yrittävät saada tästä sovun aikaan joulukuussa.

Jos ilmastopäästöjä ei saada kuriin ja ilmasto lämpenisi kolme astetta, tämä johtaisi sukupuuttoaaltoon, ja tekisi maapallosta elinkelvottoman tietyillä alueilla.

Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakkaat sateet, tulvat ja maanvyöryt, ovat jo nyt yleistyneet Euroopassa. Muita nopeasti muuttuvan ilmaston seurauksia ovat merenpinnan nousu, valtamerten happamoituminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, EU-parlamentti tiedottaa.

Jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen päästään, kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi parlamentin mukaan leikata vuosittain reilulla seitsemällä prosentilla 2020 lähtien.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ilmastohätätilaesitystä kannattivat Sirpa Pietikäinen (kok.), Elsi Katainen (kesk.), Nils Torvalds (r.), Eero Heinäluoma (sd.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Silvia Modig (vas.), Heidi Hautala (vihr.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Vastaan äänestivät Mauri Pekkarinen (kesk.), Petri Sarvamaa (kok.), Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Laura Huhtasaari (ps.). Henna Virkkunen (kok.) oli äänestyksestä poissa.

Pekkarinen kertoi aiemmin Suomenmaassa, että lin­jaus il­mas­to­hä­tä­ti­las­ta on "lii­oi­tel­tu ja tur­han dra­maat­ti­nen veto".

Juttua muokattu 28.11.2019 klo 16:13. Otsikkoon lisätty suomalaismeppien kanta.

Lue lisää: EU-parlamentin valiokunta haluaisi ajaa alas ydinvoiman ja päättää soiden kuivatukset – "Ei tosiaankaan järkeä luopua"