Pystykarsintaan on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoituslain alaista tukea eli kemeratukea. Sen suuruus on noin 200 euroa hehtaaria kohti.
”Sillä saa omat kulut pois muttei rikastu”, metsänomistaja Juha Lappalainen toteaa.
Karsinnan kemeratuki oli jo vaarassa poistua vuoden 2011 lopussa, kun pienpuun energiatuen eli petun piti korvata kemera. Petu kuitenkin juuttui byrokratiaan ja vanhat tuet säilyivät.
Pystykarsinta on kemeran pienin työlaji. Metsäkeskuksen rahoituspalveluiden päällikön Aki Hostikan mukaan se todennäköisesti poistuu vuonna 2015.
”Kohteiden valinnassa on ollut ongelmia. On rahoitettu liian oksaisten ja järeiden puiden karsintaa”, hän toteaa.
Juha Lappalaisen mielestä karsinnan tuen poisto on typerä ajatus.
”Hullukaan ei viitsi karsia ilman tukea.”
”Karsintaan haetaan niin vähän tukea, että summa on onnettoman pieni. Ei siinä valtio säästä mitään”, hän manaa.
Hostikka kertoo, että tänä vuonna kemeravaroja on käytetty pystykarsintaan noin 75 000 euroa.
Sillä on rahoitettu 356 hehtaarin karsintaa, josta yli kolmannes on Pohjois-Savossa.
Metsäkeskuksella on kartat kemeratukea nauttineista karsintakohteista, mutta tietoja ei ole siirretty metsäsuunnitelmiin.
”Meillä ei ole resursseja alkaa digitoida vanhoja karsintakortteja”, Hostikka sanoo.
On siis vaara, että vuosikymmeniä sitten karsitut puut jäävät huomiotta, kun metsä vaihtaa omistajaa.
SUVI NIEMI