Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) keskustelivat vesivoimayhtiöiden johtajien ja Energiateollisuus ry:n edustajien kanssa vaelluskaloista perjantaina Helsingin Säätytalolla.
Orpo koki tapaamisen käänteentekeväksi: ”Yhteinen tavoite on varmistaa vaelluskalojen luontainen lisääntyminen.”
Grahn-Laasonen painotti, että kalateiden turvaaminen kuuluu voimayhtiöiden ympäristövastuuseen.
Kalakantojen suojeluun kuuluu myös vesistöjen tilan parantaminen. Siitä hyötyvät paitsi kalatalous, myös matkailuala ja kunnat.
Ministerien mukaan yhtiöt ovat tehneet omia suunnitelmiaan ja toimiaan vaelluskalojen eteen. Nyt on kuitenkin aika siirtyä entistä vahvemmin suunnitelmista käytäntöön.
Maa- ja metsätalousministeriö ottaa urakasta vetovastuun yhteistyössä ympäristöministeriön ja yhtiöiden kanssa.
”Kohteita on vaikka millä mitalla”, Orpo toteaa.
Kalateiden rakentamisen ohella tarvitaan myös kalojen ylisiirtoja kutupaikoille sekä mäti- ja poikasistutuksia rakennettuihin jokiin.
Parhaiden suojelukeinojen selvittämiseksi on tarkoitus käynnistää pilottihankkeita.
Ministerien mukaan valtion tämänhetkinen rahoitus vaelluskalakantojen vahvistamiseen ei riitä. Vuosille 2015–2021 on varattu kahdeksan miljoonaa euroa vesistöissä tehtäviin toimenpiteisiin.
Kumpikin ministeri toivoo, että määräraha kasvaa seuraavalla hallituskaudella.
EU-rahaa saattaisi olla haettavissa vesistötoimenpiteiden seurantaan ja vaikutusten arviointiin.
Orpo ei pidä mahdottomana, että vaelluskalojen suojeluun kerättäisiin rahaa myös kunnilta ja matkailuyrittäjiltä.
Vaelluskalojen suojelua tukevat vuonna 2012 valmistunut kalatiestrategia, tuore lohi- ja meritaimenstrategia, sekä uusi kalastuslaki, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä.
KATJA LAMMINEN