Yritysten ja julkisten palveluiden jatkuva rakennemuutos on myllertänyt yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen runsaassa sukupolvessa. Samalla se on luonut tehokkaasti hyvinvointia ja tehnyt Suomesta maailman vauraimpiin kuuluvan hyvinvointiyhteiskunnan.
Mullistus on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tutkijoiden Mika Pajarisen, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan mukaan ollut niin perusteellinen, että taloutta ja politiikkaa perinteisesti hallinnut jako kolmeen – alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin – on menettänyt suuren osan merkityksestään.
Palvelut tuottavat Etlan mukaan kokonaistuotannosta lähes 70 ja jalostus vajaat 30 prosenttia. Alkutuotanto on kutistunut muutamaan prosenttiin.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ei tavoita palvelutoiminnan koko laajuutta ja painoa, mutta sekin kertoo elinkeinorakenteen rajusta muutoksesta.
Maatalous ja teollisuus työllistivät vuonna 1966 yhtä monta suomalaista eli 526 000 kumpikin. Niissä oli puolet kaikista työpaikoista. Metsätalous työllisti 96 000 työntekijää. Palveluiden osuus oli sen ajan luokituksen mukaan vain 17,1 prosenttia työpaikoista.
Tänään joka kolmas työpaikka on työvoimatutkimuksen mukaan palvelualalla. Se on noussut suurimmaksi toimialaksi, joka työllisti kolmannella vuosineljänneksellä 840 000 työntekijää.
Teollisuus oli työvoimatutkimuksen mukaan vasta neljänneksi suurin toimiala. Siellä oli 386 000 työntekijää. Teollisuutta suurempia työllistäjiä olivat palvelujen lisäksi rahoitus- ja vakuutustoimiala ja kauppa.
Yritystoiminnan ja elinkeinojen rakennemuutoksella on Etlan raportin mukaan suora yhteys kuntauudistukseen. Vaikka tuotannon rakenteet ovat mullistuneet, on kuntarakenne edelleen paljolti vanhan maatalouden synnyttämän yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen pohjalla.
Kuntien välinen muuttoliike on tällä vuosituhannella nopeutunut lukumääräisesti suuremmaksi kuin 40–50 vuotta sitten. Suhteellisesti muuttoliike oli silloin kuitenkin suurempi, koska suomalaisia oli 800 000 vähemmän.
Rajun muuttoliikkeen aikana maaltapaosta osa suuntautui ulkomaille. Huippuvuosina 1968–1970 ulkomaille muutti nettomääräisesti 92 000 suomalaista. Hyvinvoinnin kasvu käänsi muuttovirran.
Viime vuonna Suomeen muutti ennätykselliset 17 000 henkilöä enemmän kuin täältä pois.
MT–STT
Mika Pajarinen, Petri Rouvinen,
Pekka Ylä-Anttila:
Uutta arvoa palveluista, Etla 2012