• Haluatko auttaa tutkijoita? Kesällä se onnistuu kahlaamalla rannoilla vaikka lasten kanssa

    Vaikka rakkohauruvyöhykkeessä viihtyvä lajisto tunnetaan hyvin, rakkohaurujen määristä eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa tiedetään vasta melko vähän.
    Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat selvittää tänä kesänä rakkohaurujen määriä ja kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen.
    Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat selvittää tänä kesänä rakkohaurujen määriä ja kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen. Kuva: Stina Haaso
    Uutiset
    19.6.202017:10
    Matti Tuominen

    Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, on yksi Itämeren tärkeimpiä avainlajeja. Näin ollen sillä on suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.

    Rakkohaurun lomassa elää paljon erilaisia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja, simpukoita ja kotiloita. Nämä monenlaiset selkärangattomat eläimet käyttävät rakkohaurua pääosin suojana, mutta jotkut myös ravintona. Samalla ne itse ovat ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.

    Vaikka rakkohauruvyöhykkeessä viihtyvä lajisto tunnetaan hyvin, rakkohaurujen määristä eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa tiedetään vasta melko vähän.

    Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat tänä kesänä selvittää rakkohaurujen määriä ja kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen.

    "Toivomme, että merellä liikkuvat ihmiset auttavat meitä selvittämään kuinka paljon rakkohauruvyöhykkeessä on elämää eri puolilla rannikkoa. Tutki rakkohauruja mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä. Tutkimuksen menetelmä on helppo toteuttaa, ja on mukavaa kesäpuuhastelua vaikka lasten kanssa", Åbo Akademin tutkija Henna Rinne vinkkaa tiedotteessa.

    Tutkimukseen voi osallistua niin, että hakee merestä yhden rakkoleväpuskan esimerkiksi pesuvatiin, ja ravistelee sitä vadin päällä. Sen jälkeen levästä putoavat eläimet lasketaan ja eri lajien määrät, tutkimuspaikka sekä tutkitun levän koko raportoidaan tutkijoille sähköpostilla rakkoleva@abo.fi, tai WhatsApp-viestillä numeroon +358 44 973 9156.

    "Palauta sitten rakkolevä ja eläimet takaisin mereen, jotta ekosysteemiä häiritään mahdollisimman vähän. Älä tee tutkimusta rannoilla, joilla rakkolevää on hyvin vähän, mutta voit mielellään tehdä tutkimuksen eri paikoissa kesän aikana", Rinne neuvoo.

    Rakkohauru, Fucus vesiculosus, on väriltään ruskea tai oliivinvihreä ja sen tuntee ilman täyttämistä rakkuloista, jotka pitävät sitä pystyssä. Rakkohauru muodostaa hienoja riuttamaisia kasvustoja kallio- ja kivikkorannoilla noin 0,5–3 metrin syvyydessä.

    Lue lisää:

    Tästäkö ratkaisu Itämeren sinileväongelmaan? Suomalaisyritys aikoo jalostaa levää teollisuuden raaka-aineeksi

    Kotimainen rakkolevä tekee tuloaan lautasille Valion avustuksella: "Yksi tehokkaimmista tavoista poistaa ravinteita kierrosta"

    Artikkelin aiheet
    rakkohauru
    Itämeri
    meritutkimus
    kansalaistiede
    Åbo Akademi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria