
Yli kolmannes vastanneista koki, että koirien määrää rajoitetaan seuruekohtaisesti esimerkiksi alueluvan yhteydessä. Osa vastaajista pienentäisi alueita tai myöntäisi aluelupia vain osaksi metsästyskautta.
Vajaa kolmannes kertoi koirien käytössä olleen joskus ruuhkaa. Noin viisi prosenttia koki, että yhteistyö muiden seurueiden kanssa ei onnistu.
Liki yhdeksän vastaajaa kymmenestä kulki koiriensa kanssa maastossa haun aikana, vaikka gps-laitteet olivat käytössä. Paikantimien on epäilty vähentävän koiranohjaajan maastossa kulkemista ja lisäävän autojen käyttöä.
Kolme neljästä hirvikoirasta on poroista kiinnostunut, ne ajoivat poroja pienen matkan. Kaksi prosenttia vastaajista tunnusti koiransa ajaneen poroja yli kaksi kilometriä.
Syksyllä 2013 tuli tietoon kuusi tapausta, joissa hirvikoira repi poron lopetuskuntoon. Viidessä tekijä oli paikkakuntalaisen koira, yhdessä vieraspaikkakuntalaisen.
Poronhoitoalueella metsästävistä 68 prosenttia kertoi saaneensa riittävästi tietoa poronhoitotöistä. Poroparkin (www.porotyot.fi) palvelun laajentamista ehdotettiin koko poronhoitoalueelle.
Metsähallitus kysyi koirien käytöstä viime syksynä kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella hirviä metsästäviltä seurueilta. 832 seuruetta vastasi.
Yhteenvedon vastauksista teki Paula Nuorala ammattikorkeakoulu Centriasta.