Valkoposkihanhet syövät syysviljat ja tallaavat nurmisadon – Luke selvittää erilaisten karkotustoimien tehoa
Hanhia on yritetty karkottaa erilaisilla keinoilla ely-keskuksen poikkeusluvilla. Keinojen tehoa tai hanhien laidunnuksen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.
Hanhet lähtevät pelloilta näihin aikoihin. Kuva: Lari LievonenValkoposkihanhien kevät- ja syysmuuton reitti on jo vuosien ajan kulkenut Suomen ylitse. Yhdeksi reittiä siirtäneeksi syyksi epäillään Venäjän puolella sijainneiden peltojen viljelyn loppumista.
Maanviljelijät reitin varrella ovat joutuneet nostamaan kätensä pystyyn. Syysviljoja ei voi viljellä, ja ensimmäisestä nurmisadosta iso osa menee hanhien suihin tai tulee tallatuksi.
Hanhia on yritetty karkottaa erilaisilla keinoilla ely-keskuksen poikkeusluvilla. Keinojen tehoa tai hanhien laidunnusta ei ole seutattu systemaattisesti.
Tänä syksynä systemaattinen seuranta alkoi. Luonnonvarakeskus Luken 2,5 vuotta kestävä hanke rahoitetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta.
”Tavoite on selvittää karkotus- ja estotoimenpiteiden toimivuus sekä teho ja löytää kustannustehokkain ratkaisu tilanteeseen”, Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman kertoo.
Kyseessä on kokeellinen tutkimus. Tutkimusalueita on Kiteellä, Joensuun eteläosassa ja Tohmajärvellä. Alueilla on testattu karkotustoimina muun muassa pellon yläpuolella leijuvia heliumpalloja sekä haukkaleijoja.
”Pallot ovat edullisia, mutta niiden käyttöä häiritsee yökaste, joka saa ne valahtamaan pellon pintaan. Haukkaleijat taas ovat kalliita. Ne maksavat sata euroa kappale. Se rajoittaa niiden määrää.”
Ihmisten vaikutusta hanhien karkottumiseen tutkitaan mittaamalla hanhien pakoetäisyyttä ihmisen lähestyessä.
Tutkimus aloitettiin muuton alkaessa syyskuun alkupuolella ja se päättyy tältä kaudelta näihin aikoihin, kun hanhet ovat lähteneet.
Karkotustoimien tehon lisäksi mitataan hanhien laidunnuksen eli syömisen sekä tallautumisen aiheuttamaa tuhoa nurmikasvustoille.
”Meillä on tutkimuspelloilla mittausalat laidunnuksen mittaamista varten sekä kontrollialat, joille hanhet eivät pääse.”
Kun hanhet ovat lähteneet, tutkijat aloittavat tulosten analysoinnin. Talven aikana tutkimusalueen viljelijät pääsevät osallistumaan kyselytutkimukseen.
”Hanhista ei enää pääse eroon. Haluamme kuulla, millaisiin toimiin viljelijät ovat valmiita ratkaisun löytämiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla tarjota hanhille ruokailurauha tietyille pelloille ja kohdistaa karkotus- ja estotoimet toisaalle. Näistä hanhiravintoloista maksettaisiin sitten korvaus viljelijöille”, pohtii Forsman.
Mitä näyttää, kun valtava hanhiparvi lehahtaa liikkeelle? Katso Lahden Renkomäessä viikko sitten kuvattu video tästä linkistä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat