Joen tilan kannalta olennaista on se, miten paljon ravinteita joessa virtaa. Sillä ei ole suurtakaan väliä, ovatko ravinteet peräisin puhdistamolta vai pellolta.
”Arvioisin, että vesistövaikutukset ovat samaa luokkaa ravinteiden lähteestä riippumatta”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm sanoo.
Suomen ympäristökeskus tutki 22 joen tilaa ja selvitti, miten suuri osuus vuosien 2000–2006 fosfori- ja typpikuormasta oli peräisin puhdistamoilta ja miten suuri osuus muista lähteistä.
Porvoonjoessa virranneesta fosforista keskimäärin kahdeksan prosenttia oli yhdyskuntajätevesien perua. ”Ei ole tavatonta, että osuus on tuota luokkaa”, Ekholm sanoo.
Osuus on kuitenkin suurimmasta päästä. Yhdyskuntajätevesistä peräisin oleva fosforikuormitus oli selvästi suurempi ainoastaan Karjaanjoessa, jossa se oli 12 prosenttia. Muun muassa Lohjan kaupunki laskee jätevetensä Karjaanjokeen.
Porvoonjoessa virranneesta typestä 22 prosenttia oli peräisin yhdyskuntajätevesistä. Karjaanjoessa yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa typpeä oli peräti 37 prosenttia.
Sen jälkeen, kun selvitys valmistui, typen talteenottoa on tehostettu Lahdessa.
Lahti Aquan mukaan yhdyskuntajätevesien osuus joen typpikuormituksesta on nykyisin ainoastaan 12 prosenttia.
Orimattilan ympäristösihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen myöntää, että puhdistamot ovat tehostaneet toimintaansa. Vaikka ohijuoksutuksia ja muita ongelmia esiintyy edelleen, niitä ei ole yhtä paljon kuin 1990-luvun puolella.
Ekholmin mukaan yksi keskeinen ero yhdyskuntajätevesien ja maatalouden jätevesien välillä on se, että peltoviljelystä ei tavallisesti tule bakteerikuormitusta. Eläintilat ovat asia erikseen.
”Suolistoperäisiä bakteereja on jokivedessä etenkin silloin, kun virtaamat ovat pieniä ja jäteveden osuus kokonaisvirtaamasta on suurimmillaan.”
Ekholmin mukaan huolet kalojen maku- ja hajuhaitoista ovat ihan järkevän tuntuisia, vaikka yleensä sellaiset on liitetty teollisuuden jätevesiin.
HELI VIRTANEN