• Kieltenopettajat huolissaan: Nuorten kielivalinnat keskittyvät yhä voimakkaammin tähän kieleen

    Opettajien mukaan monen perinteisesti tärkeän kielen, kuten ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän suosio hiipuu hiljalleen.
    Suomen kieltenopettajien liiton mukaan ongelma ei ole englannin aseman vahvistuminen, vaan muiden kielten osaamisen katoaminen. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA.
    Suomen kieltenopettajien liiton mukaan ongelma ei ole englannin aseman vahvistuminen, vaan muiden kielten osaamisen katoaminen. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA.  
    Uutiset|Koulutus
    9.2.202612:15
    STT

    Suomen kieltenopettajien liitto (Sukol) on huolissaan nuorten kielivalintojen keskittymisestä yhä voimakkaammin englantiin. Samalla muut vieraat kielet menettävät asemiaan.

    Sukol perustaa huolensa Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoihin vuosilta 2017–26. Pitkän englannin kokeeseen osallistujien määrät ovat kasvaneet vuoden 2017 noin 38 000 kokelaasta viime vuoden yli 44 000:een.

    ”Englannista on tullut käytännössä itsestäänselvä valinta. Englannin osaaminen on ilman muuta välttämätöntä, mutta ongelmia syntyy, jos sen rinnalle ei enää rakennu muuta kielitaitoa”, liiton tiedotteessa painotetaan.

    Sukolin mukaan monen perinteisesti tärkeän kielen, kuten ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän suosio hiipuu hiljalleen.

    Keskipitkän ruotsin kokeen osallistujamäärä on yhä suuri, mutta senkin suosio on ollut tällä vuosikymmenellä laskussa. Ruotsin kirjoittaneiden kokelaiden määrä on laskenut noin kolmella tuhannella noin 12 000 kokelaaseen tällä vuosikymmenellä.

    ”Tämä viittaa siihen, että ruotsi koetaan yhä useammin vain suoritteeksi, ei kieleksi, jota halutaan osata kunnolla.”

    Lyhyen saksan, ranskan ja venäjän suosio on laskenut myös useilla sadoilla. Saksan kokeen osallistujamäärä on laskenut yli 1 600:sta reiluun 1 200:aan. Ranska on pudonnut lähes tuhannesta kokelaasta alle 700:n ja venäjä on romahtanut noin 630 kokelaasta alle 300:aan muutaman vuoden aikana.

    Liitto huomauttaa, ettei kyse ole marginaalisista kielistä, sillä Saksa on Euroopan talousmahti, ranska taas keskeinen kieli EU:ssa ja Venäjä on Suomen naapurimaa.

    Sen sijaan ylioppilaskokelaiden kiinnostus espanjaa kohtaan on kasvussa, ja Sukol toteaakin sen osoittavan, että muutos on mahdollinen.

    ”Pitkän espanjan osallistujamäärä on moninkertaistunut vuosikymmenen aikana, ja myös lyhyt espanja on säilynyt suosittuna.”

    Sukolin viesti on, ettei englannin aseman vahvistuminen ole ongelma, vaan muiden kielten osaamisen katoaminen.

    ”Monipuolinen kielitaito ei ole ylellisyyttä, vaan se on pienen valtion elinehto.”

    Artikkelin aiheet
    kieltenopetus
    englannin kieli
    nuorten kielivalinnat
    Sukol
    ylioppilastutkinto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle