Kesko lisäisi liha-alan yhteistyötä
Pääjohtaja Matti Halmesmäki kummastelee, miksei Keskon ja K-kauppiaiden toimintaa paikallisuuden hyväksi arvosteta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoK-ryhmässä kannetaan huolta suomalaisen lihantuotannon tulevaisuudesta.
”Nollatuloksenkin tekeminen on varmasti monella sikatilalla tiukassa. Pahimmillaan tämänhetkiset ongelmat uhkaavat koko kotimaista tuotantoa”, Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki arvioi.
”K-ryhmä liputtaa kotimaisen ja paikallisen tuotannon puolesta. Suomalaislihan saatavuus on meille tärkeää myös jatkossa, sillä asiakkaat arvostavat laadultaan maailman parasta lihaa.”
Halmesmäki ei halua ennakoida meneillään olevien kaupan ja teollisuuden välisten hintaneuvottelujen lopputulosta, sillä Ruokakesko käy neuvottelut.
”Kuitenkin jos hintaero ulkomaiseen on liian suuri, tuontiliha alkaa käydä kaupaksi”, hän muistuttaa.
”Kaupan on kuunneltava asiakkaitaan tai muutoin joku ulkomainen toimija tulee ja tarjoaa muuta kuin kotimaista. Tuonnin avaaminen olisi karhunpalvelus lihaketjulle.”
Halmesmäki ei ymmärrä kauppaan kohdistuvia syytöksiä keskittymisestä. Esimerkiksi Kilpailuviraston alkuvuonna julkistamassa selvityksessä ei huomioitu K-ryhmän rakennetta.
”Kilpailu toimii Suomessa. Onhan meillä ryhmässä jo yli 900 itsenäistä K-ruokakauppiasta, jotka kilpailevat myös keskenään. Tuntuu, että virkamiehetkin sortuvat tässä yrittäjävastaiseen propagandaan.”
Toisten syyttely ei Halmesmäen mukaan auta ketään, vaan ratkaisut ongelmiin pitäisi hakea yhteistyössä koko ketjun kanssa.
Lihateollisuuden olisi Kesko-johtajan mielestä syytä katsoa vakavasti peiliin, sillä tuotekehitys ja tuotteistaminen ovat jääneet siellä lapsipuolen asemaan.
”Paloitellussa sian kylkipalassa voi olla joku kotimaisuuslisä, mutta suurta hintaeroa se ei kestä esimerkiksi tanskalaiseen. Jalostusasteen nosto ja tuotteistaminen ovat tärkeitä, jotta saataisiin uusia elementtejä hinnoitteluun ja lisäarvoa koko ketjulle”, hän korostaa.
”Mallia tuotekehitykseen voisi hakea Valiosta. Olo-jugurtti on hieno esimerkki huippuunsa viedystä tuotteesta.”
Kaupalla on annettavaa yhteistyöhön. Halmesmäen mukaan K-ryhmä voisi tarjota esimerkiksi Suomen laajimman kanta-asiakasohjelman kautta kerättävää tietoa.
”Meillä on 3,7 miljoonaa plussakorttia ja lisäämme voimakkaasti korttien avulla saatavan tiedon analysointia. Emme analysoi vain sitä, mitä ihmiset ostavat nyt. Pyrimme myös aistimaan, mihin suuntaan kulutustottumukset menevät”, hän sanoo.
”Tätä tietoa olemme valmiita jakamaan suomalaisen elintarviketeollisuuden kanssa säännönmukaisesti ja nykyistä laajemmin.”
Halmesmäkeä harmittaa kilpailevan kaupparyhmän sisäänrakennettu valta yhteiskunnassa. Hän luonnehtii sitä ”eräänlaiseksi valtakoneistoksi, jossa laajan ryhmän kannustimena ovat erilaiset alennukset ja palkkiot”.
Kilpailuviraston raportin jäljiltä on kaavailtu määräävän markkina-aseman rajaksi 30 prosenttia, mikä EU:ssa alhaisimmillaan on 40 prosenttia. Samalla K-ryhmän markkinaosuudeksi on laskettu K-kauppiaiden osuuksien summa.
”Suomessa vahva S-puolue saa näin määräävän markkina-aseman määritelmän kattamaan myös K-ryhmän. Tuko-kauppakin kiellettiin meiltä, mutta S-ryhmälle se sallittiin.”
Osuuskaupan hallinnossa eri puolilla maata on Halmesmäen mukaan paljon sellaisia ihmisiä, joilla on merkittäviä poliittisia sidonnaisuuksia.
”Esimerkiksi kokoomuksen Ben Zyskowiczin oli kuvan kera mannekiinina HOK-Elannon vaaleissa”, hän toteaa.
”Kyse ei ole vain siitä, jäävääkö joku itsensä päättävässä kokouksessa vai ei. Mitä enemmän esimerkiksi uutta kauppakeskusta koskevaan valmisteluun tuodaan byrokratiaa, sitä heikommalla olemme, koska kilpailija on tiiviisti mukana valmistelevassa koneistossa.”
Halmesmäki sanoo, ettei S-ryhmä ole poliittinen liike vaan liikeyritys. ”Sitä tulisi myös kohdella sellaisena tasaveroisesti muihin liikeyrityksiin nähden.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat