Miksi vain kaupungit saavat suoraa tukea? – Rakennerahastoneuvotteluissa röyhkeitä käänteitä
Lapin kuntajohtajat arvostelevat hallituksen kuntia koskevia viimeaikaisia talouspäätöksiä: valtionosuusesityksen jakoperusteita sekä rakennerahastoihin liittyvää kiistaa kansallisesta jaosta.
Lapin kuntajohtajat muistuttavat, että hyvästä kehityksestä huolimatta alueelliset erot eivät Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ole poistuneet. Kuva: Markku VuorikariLappi saa toki valtion neljännessä lisätalousarviossa rahoitusta pitkään vireillä olleisiin investointeihin. Siitä huolimatta kuntajohtajat pitävät vaarallisena, jos valtion päätöksissä ei tunnisteta suomalaisten kuntien toimintaympäristöä.
”Valtion päätösten tulisi ulottua koko Suomeen ja maakuntien sisällä tasaisesti kuntiin. Euroopan rakennerahastorahat ovat Lapin kannalta ensiarvoisen tärkeät, sillä muuta kehittämisrahaa tulee alueelle vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomeen”, perjantaisessa kannanotossa sanotaan.
Kuntajohtajat katsovat neljännen lisätalousarvion sisältämän kuntien tukipaketin jakavan valtionosuutta kaupunkiseutuja suosivalla tavalla.
”Asukaslukuun ja kunnallisverotuottoihin perustuva jako ei tunnista lainkaan koronapoikkeusoloissa lisäkustannuksia aiheuttaneita olosuhdetekijöitä: ikärakennetta, sairastavuutta ja pitkiä etäisyyksiä sekä harvaa asutusta”, Lapin kuntajohtajat sanovat.
Edellä kuvatut olosuhdetekijät ovat kannanoton mukaan merkittäviä lisäkustannuksia Lapin kunnissa riippumatta sairastumisten määristä. Lisäksi hoitovelan sanotaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.
”On epäoikeudenmukaista, että maakunnat, joissa on paljon harvaan asuttuja maaseutukuntia, joutuvat omissa selviytymissuunnitelmissaan sopeuttamaan, kun kaupunkialueille taas suunnataan suoraa tukea.”
Neljännestä lisätalousarviopaketista puuttuivat Lapin kuntajohtajien mukaan esimerkiksi kuntien koronaperusteiset investointiavustukset, joilla saataisiin nopeasti haluttuja työllisyysvaikutuksia.
Myös rakennerahastoneuvotteluissa on lappilaisten kuntajohtajien mielestä ilmennyt ”röyhkeitä käänteitä”.
EU:n komissio esittää Suomelle rakennerahastorahoitusta 1,6 miljardia euroa. EU:n yhteisellä kriteeristöllä näitä varoja ohjataan niille alueille, jotka niitä oikeudenmukaisesti tarvitsevat.
”Nyt Etelä- ja Länsi-Suomi ovat julkisuudessa vaatineet huomattavasti suurempaa osuutta EU:n aluetuista, kuin jakoperusteiden mukaisesti sinne kuuluu”, lappilaiset sanovat.
Lapin kuntajohtajat haluavat muistuttaa, että hyvästä kehityksestä huolimatta alueelliset erot eivät Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ole poistuneet.
”EU:n rakennerahastot ovat Lapin toimialojen kehittymisen kannata elintärkeitä ja niiden tarve korostuu koronan aiheuttamien mittavien vahinkojen myötä”, kuntajohtajat sanovat eivätkä hyväksy, että komission käyttämiä kohdentamisperusteita muutetaan kansallisesti alkuperäinen käyttötarkoitus muuttaen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat