BRYSSEL (MT)
EU:n maatalouspolitiikan uudistus on Tanskan puheenjohtajuuskaudella edennyt Suomen tavoittelemaan suuntaan. ”Kaikki mikä on liikkunut, on liikkunut oikeaan suuntaan”, Suomea EU:n maatalousministerien kokouksessa edustanut valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) tiivistää.
Maanantaina Luxemburgissa pidetty kokous oli viimeinen Tanskan kaudella.
Väistyvä EU:n puheenjohtajamaa esitteli maatalousneuvoston kokouksessa edistymisraportin, johon on koottu jäsenmaiden näkemyksiä cap-uudistuksen yksityiskohdista. Eri maiden ministerit kiittelivät vuolaasti Tanskan maatalousministerin Mette Gjerskovin johdolla saavutettua edistystä.
”Puheenjohtajuuskautemme alussa lupasimme olla tehokkaita ja vihreitä. Uskon, että saavutimme molemmat tavoitteet”, Gjerskov kehui.
Raportin mukaan jäsenmailla on vahva halu vähentää komission esitykseen sisältyvää byrokratiaa. Enemmistö jäsenvaltioista haluaisi muun muassa pitää sekä nuorten viljelijöiden että pienten tilojen tukijärjestelmät jäsenmaille vapaaehtoisina, kun komissio esittää pakollisia järjestelmiä koko EU:n alueelle.
Myös aktiiviviljelijän määrittelyyn haluttaisiin neuvostossa yksinkertaisemmat kriteerit.
Niin sanottuun viherryttämiseen jäsenmaat toivovat lisää joustoa. Komissio on esittänyt kaikille tiloille 7 prosentin pakollista ekologista alaa. Useimpien jäsenmaiden mielestä osuus on liian suuri. Neuvoston enemmistön mielestä luomutilojen lisäksi myös ympäristötukeen sitoutuneiden tilojen pitäisi täyttää viherryttämisvaatimus automaattisesti.
”Nämä ovat kaikki asioita, joita Suomi on ajanut. Ylimääräisen byrokratian välttämisen kannalta myös nykyisten tilatukioikeuksien säilyttäminen on iso asia”, Artjoki muistuttaa.
Jäsenvaltioiden enemmistön mielestä viljelijöiden neuvotteluasemaa vahvistavien tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden pitäisi olla vapaaehtoisia, kun komissio esittää niitä pakollisiksi. Suurin osa jäsenmaista kannattaa myös sokerikiintiöiden jatkumista vuoden 2015 jälkeen.
Suurimmat erimielisyydet EU-maiden välillä koskevat hehtaarikohtaisten tukien tasausta ja maaseudun kehittämistoimien kansallista osarahoitusosuutta. Tuotantoon sidottujen tukien osalta jäsenmaiden näkemykset jakautuvat, mutta puheenjohtajamaan tulkinnan mukaan komission alkuperäinen esitys olisi hyvä kompromissi. Myös epäsuotuisten lfa-alueiden määrittely aiheuttaa edelleen kitkaa.
Heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajuus siirtyy Kyprokselle. Maatalousuudistuksen valmistelu neuvostossa jatkuu silloin Kyproksen maatalousministerin Sofoclis Aletrariksen johdolla.
NIKLAS HOLMBERG