Miljardien eurojen vihreät energiainvestoinnit valmistuvat maakunnissa

Sähköä käyttävät investoinnit etenevät nyt harppauksin. Vihreitä investointihankkeita on valmistumassa ympäri Suomea 8,5 miljardin euron arvosta, huhtikuuhun mennessä investointipäätöksiä vuodelle 2025 ja lähivuosille on tehty jo 12 miljardin euron arvosta.

EK:n dataikkunan tietojen perusteella vuodesta 2025 näyttää muodostuvan ennätyksellisen vahva: ennakkoarvion mukaan lähes 8,5 miljardin euron arvoiset investoinnit valmistuvat tämän vuoden aikana.

EK:n johtavan asiantuntijan Janne Peljon mukaan energiamurros Suomessa etenee nyt vauhdilla:

”7. huhtikuuta mennessä hankkeita, joissa investointipäätös on tehty, on yhteensä 12,1 miljardin euron edestä.”

Hankkeet liittyvät merkittävissä määrin muun muassa datakeskuksiin, maatuulivoimaan, biotuotteisiin ja akkuteknologioihin.

Kun mukaan laskee fossiilisia polttoaineita korvaavat hankkeet, valmistumassa on myös yli 1 100 miljoonan euron verran investointeja, jotka liittyvät lämmitykseen kuten hukkalämpöön, lämpöpumppuihin, sähkökattiloihin ja energiavarastoihin.

Teollisen mittakaavan aurinkovoimaa ennakoidaan tänä vuonna valmistuvan yli 400 miljoonan euron edestä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on koonnut jo tehdyistä investointipäätöksistä, esiselvityksistä, etenevistä hankesuunnitelmista ja käynnistyneistä investoinneista paikkakunnittain kattavan listan, Vihreiden investointien dataikkunan infografiikoineen.

”Olosuhteet alkavat olla otolliset: korot laskevat, suhdanne piristyy ja vero- ja investointikannusteet ovat pian täysimittaisesti käytössä. Momentum on kääntymässä positiivista kohti”, EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo kertoo.

Dataikkunan tiedot viittaavat siihen, että investointiaalto olisi voimistumassa entisestään.

”Kappalemääräisesti katsottuna peräti puolet yli 950 hankkeen hankekannasta on sellaisia, jotka on suunniteltu valmistumaan vuosina 2025–2027.”

MT sijoitti Suomen kartalle investointipäätökset datakeskuksista ja energiavarastoista sekä vetyhankkeet.

EK on listannut kattavaan vihreiden investointien listaansa myös investoinnit kiertotalouteen, hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuihin, maa- ja merituulivoimaan, siirtoverkkoihin, sähköiseen liikenteeseen, kasvipohjaisiin ruokatuotteisiin ja mineraalisektoriin. Lista jatkuu.

Valmistuvia energiavarastoja ja sähköakkuja kartalla on sijoitettuna esimerkiksi Simossa, Kemijärvellä, Oulun Toppilan voimalaitosalueella, Nivalassa, Kalajoella, Vaasassa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Forssassa, Valkeakoskella, Nokialla ja Mäntsälässä.

Listalla eräs valmistuvista energiavarastoista on Pornaisten kaukolämpöverkolle rakennettu hiekka-akku.

Loviisan Lämmön rakennuttaman lämpöä varastoivan hiekka-akun ideana on lämmittää sähköllä vuolukivihiekka ja akun sisällä putkistoissa kiertävä ilma silloin, kun pörssisähkö on edullista. Kiertovesiputkissa lämmitetty vesi kierrätetään sitten kaukolämpöverkostoon.

Vuolukivimurskeella täytetty hiekka-akku vähentää Pornaisten kaukolämmitysverkon kokonaispäästöjä 160 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

”Hiekka-akun käyttöönotto ja testaus ovat parhaillaan meneillään. Hanke luovutetaan Loviisan Lämmölle toukokuussa. Tekniikassa kaikki toimii”, kertoo Loviisan Lämmön toimitusjohtaja Mikko Paajanen MT:lle.

Google investoi Haminan datakeskus -kampuksen laajentamiseen miljardi euroa. Investointi valmistuu vuoden 2025 aikana. Kuva: Google

Datakeskuksia konesaleineen nousee sekä entisiin tehdaskiinteistöihin että uusiin rakennettaviin tiloihin. Tekoälyn merkittävä kasvattaminen toimii yhtenä datakeskusten investointien kiihdyttäjänä.

Paikkakuntina EK:n kartalla nousevat Kajaani, Kemin Veitsiluoto, Kouvolan Myllykoski, Hamina ja Mäntsälä. Tehtyjä investointipäätöksiä on kokonaisarvoltaan jo runsaat 3,1 miljardia euroa.

Esimerkiksi Google investoi miljardi euroa maksavaan datakeskuskampuksensa laajentamiseen. Keskuksessa syntyvä lämpö hyödynnetään Hamina Energian kaukolämmön lähteenä.

Kuvan Googlen palvelinkeskuksen konesali sijaitsee Oklahomassa Yhdysvalloissa. Kuva: Google

Datakeskukset kuuluvat nykyisin alempaan sähköveroluokkaan muiden teollisuuskäyttäjien tavoin. EK:n Janne Peljo pitäisi valitettavana, jos hallitus päättäisi nostaa sähköveroluokkaa:

”Datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa jonnekin. Suomessa puhtaasti tuotettu sähkö, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja osallistuminen sähköjärjestelmän tasapainottamiseen ovat tärkeitä lisähyötyjä. On tosi valitettavaa, jos Suomesta karkotettaisiin tulevat datakeskushankkeet yllättävällä veropäätöksellä.”

Datakeskushankkeet ovat olleet suhteellisen nopeita sekä luvittaa että rakentaa. Työllisyysvaikutuksiakaan EK:n Peljo ei vähättelisi.

Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys Granlund on yksi datakeskusbuumissa hyötyneistä. Yhtiö kasvatti liikevaihtoaan ja tulostaan muuten vaikeassa rakennussuhdanteessa vuonna 2024:

”Datakeskussektorilla nähtiin ennätyksellistä kasvua, myös rakennuttaminen ja valvonta sekä ohjelmistoliiketoiminta kasvoivat”, raportoi Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi yhtiön tulostiedotteessa.