Suomi hakee budjettinostoa EU:n maatalouteen – Maaseudun kehittämiseen tulisi kymmenen miljardia komission esitystä enemmän varoja

EU-neuvoston puheenjohtajana toimiva Suomi hakee maaseudun kehittämisen rahoitukseen kymmenen miljardia euroa enemmän kuin komissio alun perin ehdottaa. Suorien tukien määrä pysyisi sen sijaan samansuuruisena kuin komission esityksessä.

Suomi on jättänyt hahmotelman EU:n rahoituskehykseksi jäsenmaille tänään maanantaina.

Maatalouteen Suomi suuntaisi 30,7 prosenttia kokonaisbudjetista. Nykykaudesta sen rahoitus laskisi siis noin viisi prosenttiyksikköä. Vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä maatalouteen suunnattujen varojen osuus on ollut 35,4 prosenttia.

MT:n lähteiden mukaan komission esittämät leikkaukset maatalouteen pienenisivät Suomen esityksellä 15 prosentista 13 prosenttiin.

EU:n uudistumiseen ja uusiin haasteisiin Suomi esittää 32,8 prosenttia monivuotisen kehyksen loppusummasta. Uusia haasteita ovat muun muassa puolustus, tutkimus, ilmastotoimet ja kehityspolitiikka.

Aluerahoitukseen Suomi hakee 29,7 prosenttia edellisen 34 prosentin sijaan.

Suomen ehdotus EU:n tulevan seitsemän vuoden budjetiksi on 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Ehdotuksen mukainen budjetti olisi suuruudeltaan 1 087 miljardia euroa.

Kokonaisbudjetti on komission ehdotusta pienempi. Komission esityksessä se oli 1 135 euroa.

Puheenjohtajamaan lopullinen neuvottelutulos EU-jäsenmaksuista asettuu lähelle komission esittämää 1,1 prosenttia jäsenmaiden bktl:sta. EU-parlamentti toivoo seitsemän vuoden budjetin suuruudeksi 1,3 prosenttia ja tiukimmat prosenttimaat – Tanska, Saksa ja Itävalta – yhtä prosenttia.

Neuvotteluja seuraavan vuosikymmenen rahoituksesta jatketaan joulukuussa, kun EU-johto kokoontuu Brysseliin.