Evan kysely: Kaksi kolmesta rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä – "Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa ajanpuute ja intressiristiriita"

Kaksi kolmesta suomalaisesta rajoittaisi politiikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, alue- ja kunnanvaltuutettuna, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselytutkimuksesta.

Evan kyselyyn vastanneista 68 prosenttia toivoi päällekkäisiin tehtäviin rajoituksia. 39 prosenttia rajoittaisi tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi vain yhden tehtävän kerrallaan.

Vaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa, joukossa kuusi ministeriä ja kuusi eduskuntapuolueen puheenjohtajaa. Lähes kaikki ehdolla olevat kansanedustajat tavoittelevat kolmoismandaattia kunnan- ja aluevaltuutettuna sekä kansanedustajana. Kunnanvaltuutettuja on ehdokkaiden joukossa lähes kolmannes.

Viiden tehtävän täyskättä tavoittelevat keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson, jotka toimivat myös ministereinä ja puoluejohtajina.

Tähän ohjaa Suomen henkilökeskeinen vaalijärjestelmä, joka kannustaa poliitikkoja asettumaan ehdolle kaikissa vaaleissa.

"Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä", sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Haavisto esittää, että päällekkäisten mandaattien sisältämistä eturistiriidoista päästäisiin eroon, jos kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan. Käytäntönä on, ettei valtiopäivävaaleissa ehdolla oleva pyri samaan aikaan alue- ja kuntavaltuustoon.

Tulokset perustuvat yli 2 000 ihmisen vastauksiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.