Määräaikaisia sähkösopimuksia on nyt tarjolla, mutta kannattaako niihin tarttua? Asiantuntija kommentoi
Määräaikaisissakin sähkösopimuksissa on usein joustomahdollisuus käyttöajan mukaan.Tilaajalle
Tarttuako vai ei? Sähköyhtiöt houkuttelevat kuluttajia etenkin erilaisin määräaikaisin tarjouksin. Kuva: Carolina HusuKesähelteet saavat hien virtaamaan, eivätkä mielessä pyöri päällimmäisenä tulevan talven pakkaset ja asunnon lämmitys.
Nyt niitä kuitenkin tarjotaan: erilaisia määräaikaisia sähkösopimuksia. Kannattaisiko tarjouksiin tarttua?
Energiateollisuus ry:n energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa vastaa polttopuusavotan keskeltä Salosta näin:
”Olen sanonut ennenkin, että ennustaminen on vaikeaa ja tulevaisuuden varsinkin. Mutta muutama seikka kannattaa miettiä ja tehdä päätös niiden perusteella. Tärkein niistä on oma tilanne.”
Jos oma talous eli tulot ja menot ovat hyvin tiukasti mitoitettu eli kaikki raha menee lainanlyhennyksiin, korkoihin ja elämiseen, vastaus on selvä.
”Silloin antaisin vahvan plussan määräaikaisille kiinteähintaisille sopimuksille, koska sähkölaskujen suuruusluokka on ennalta tiedossa”, Salomaa sanoo.
”Jos taas tilanne on se, että talous olisi tiukka, mutta sähkönkäyttöä on mahdollisuus säätää varaamalla lämpöä esimerkiksi ison lämminvesivaraajan, lataamalla sähköautoja edulliseen aikaan tai muulla pyykkikonetta isommalla toimella, antaisin ison plussan joustovaikutuksellisille sopimuksille.”
Jousto tarkoittaa määräaikaista sopimusta, jossa on kiinteä perusmaksu ja määrätty kilowattituntihinta. Oman kulutuksen ajoituksella voi hiukan vaikuttaa hintaan, jota verrataan pörssisähköön.
Muissa sopimusmuodoissa perusmaksu on hitusen korkeampi, ja määräaikaisessa myös energian hinta.
”Jos taas omassa taloudessa on pelivaraa, mahdollisuus ajoittaa kulutustaan ja mahahapot kestävät sen, että sähkölasku voi joskus olla viisinkertainenkin, sitten ainakin pitkällä aikavälillä edullisin on pörssihintainen sopimus.”
”Jos määräaikaisen sopimuksen pituus on kolme kuukautta ja ajalle elo–lokakuu, ei sen varaan kannata talvea laskea.” Pekka Salomaa
Salomaalla on itsellään ollut pörssisopimus 11 vuotta, eikä hinta ole hirvittänyt kuin loppuvuonna 2022. Hän lämmittääkin vanhaa taloaan hakkeella. Sähköä kuluu hakkeen sähkösyöttöön, kiertovesipumppuihin, parin märkätilan lattialämmitykseen, elämiseen ja ennen kaikkea kahden sähköauton lataukseen.
”Oma tilanne ratkaisee”, hän toistaa ja kehottaa syynäämään tarjouksista myös määräaikaisen sopimuskauden pituuden.
”Jos se on kolme kuukautta ja ajalle elo–lokakuu, ei sen varaan kannata talvea laskea.”
Pientä heiluntaa voi tuoda Loviisan ydinvoimalan huoltoseisokki elo–syyskuussa. Olkiluodon huolto oli jo keväällä, Salomaa huomauttaa.
Vertailu kannattaa kohdistaa edellisvuoden tarjouksiin, joista poiketen tulevana talvena Olkiluoto toimii jo talvella ja tuulivoiman tuotanto on kasvanut.
”Lisää kapasiteettia talveksi on tulossa noin 1 500 megawattituntia. Iso osa siitä on tuulivoimaa, joka alentaa keskihintaa mutta toisaalta hintavaihtelut ovat isoja.”
Niille, jotka haluavat perustaa sähkösopimuksensa johdannaismarkkinoihin, Salomaa muistuttaa, että niissä hinta perustuu tasaiseen kulutukseen, mikä ei käytännössä toteudu kenenkään kotitaloudessa.
Puun hinta vaikuttaa monilla paikkakunnilla kaukolämmön hintaan, mutta turve aiempaa vähemmän.
Perinteisesti energianhintoihin ovat vaikuttaneet maakaasun, kivihiilen ja öljyn hinnat, mutta Suomen hintariippuvuus näistä on supistunut ydin-, vesi- ja tuulivoiman kasvettua, Salomaa sanoo. Saksan poltettavan maakaasun hinta vaikuttaa meillä vielä jonkin verran, kun tuulee vähemmän.
Puun hinta vaikuttaa monilla paikkakunnilla kaukolämmön hintaan, mutta turve aiempaa vähemmän.
- Osaston luetuimmat