Presidentinvaalien äänestysaktiivisuus nousi viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä lähes 46 prosenttiin − ahkerimmin äänestetty Helsingin, Pirkanmaan, Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä tiistaina kotimaan äänestysaktiivisuus on noussut lähes 46 prosenttiin. Äänensä on nyt antanut toisella kierroksella yli 1,95 miljoonaa ihmistä.

Viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä äänestämässä kävi runsaat 264  000 äänioikeutettua.

Ahkerimmin on äänestetty Helsingin, Pirkanmaan, Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä, joissa äänestysaktiivisuus on yli 47 prosenttia. Pirkanmaalla on äänestetty erityisen ahkerasti, siellä ennakkoon vaaliuurnilla on käynyt jo lähes 51 prosenttia äänioikeutetuista.

Vähiten ennakkoääniä mantereella on annettu Vaasan ja Oulun vaalipiireissä, joissa äänestysaktiivisuus jää alle 44 prosentin.

Naiset ovat käyneet ennakkoäänestämässä miehiä enemmän. Äänioikeutetuista naisista lähes 50 prosenttia on käynyt antamassa äänensä ja miehistä runsaat 41 prosenttia.

Yhteensä äänioikeutettuja on noin 4,28 miljoonaa.

Presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain ovat kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto. Stubb sai ensimmäisellä kierroksella 27,2 prosenttia äänistä ja Haavisto 25,8 prosenttia äänistä.

Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysaktiivisuus oli 75,0 prosenttia, mikä Tilastokeskuksen mukaan on korkein luku sitten vuoden 2000 vaalien. Äänestysaktiivisuus oli 5,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2018.

Äänestysaktiivisuuden ja koko vaalien lopputuloksen kannalta on keskeistä, mitä ensimmäiselle kierrokselle jääneiden Jussi Halla-ahon (ps.) ja Olli Rehnin (kesk.) äänestäjät tekevät toisella kierroksella.

Tuoreiden galluptulosten mukaan Stubbilla on toisella kierroksella vain niukka etumatka Haavistoon. Presidenttiehdokkaiden kannatustilanteen tasoittumisella on äänestysprosenttia kohottava vaikutus, arvioi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö, vaaliasiantuntija Sami Borg aiemmin.

Borgin mukaan kannatustilanteen tiukentuminen vaikuttaa monen ihmisen kohdalla siihen, onko tällä sellainen tunne, että omalla äänellä on merkitystä.

”Mitä tiukempi vaali on, sitä useampi kokee, että omalla äänellä voi olla ratkaiseva vaikutus”, Borg sanoi STT:lle vastikään.

Samoilla linjoilla oli Tampereen yliopiston tutkijatohtori, vaalitutkija Jussi Westinen. Hänen mukaansa on näyttänyt siltä, että äänestäjät eivät ole jääneet lähtöruutuihin toisella kierroksella.

Aiemmissa presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on noussut toisella kierroksella ykköskierrokseen nähden silloin, kun kärkikaksikko on käynyt tiukan vaalikamppailun.

Vuonna 2000 äänestysprosentti kohosi toisella kierroksella, kun Tarja Halonen voitti Esko Ahon prosentein 51,6–48,4. Vastaava äänestysvilkkauden nousu nähtiin kakkoskierroksella myös vuoden 2006 vaaleissa, kun Halonen piti niukasti pintansa Sauli Niinistöä vastaan.

Vuonna 2012 Niinistö oli selkeä ennakkosuosikki Haavistoa vastaan, ja äänestysinto hiipui vaalien kakkoskierroksella. Kuusi vuotta sitten toista kierrosta ei tarvittu, kun Niinistö valittiin jatkokaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Ensimmäinen suora kansanvaali pidettiin vuonna 1994, jolloin Martti Ahtisaari voitti toisella kierroksella Elisabeth Rehnin. Silloin äänestysprosentti oli erittäin korkea vaalien molemmilla kierroksilla.