Todellinen energiatehokkuus ei selviä energiatodistuksesta

LAHTI (MT)

Myytäville kerros- ja omakotitaloille vaaditaan kesäkuun alusta laskennallinen energiatodistus, joka ei kuitenkaan välttämättä kerro rakennuksen todellista energiatehokkuutta, Matti Hellgrén Suomen Talokeskuksesta arvioi Lahden Raksamessuilla perjantaina.

Hänen mukaansa todistuksesta ei aina selviä, onko rakennus toteutettu suunnitelmien mukaisesti tai mikä on ollut rakentamisen laatu tai rakenteiden ja teknisten järjestelmien todellinen kunto.

”Talon energiankulutuksen seurannan, teknisten järjestelmien toiminnan sekä huollon merkitys korostuu entisestään”, Hellgrén totesi.

Energiatodistuksessa esimerkiksi suora sähkölämmitys ja kaukolämmitys saavat erilaiset kertoimet, jotka vaikuttavat todistukseen merkittyyn kulutukseen merkittävästi. Sähkölämmön kerroin on 1,7, kaukolämmön 0,7.

Kun talon laskennallinen kulutus on 50 megawattituntia (MWh) vuodessa, sähkölämpötalon kulutus energiatodistuksessa on 1,7 kertaa 50 MWh eli 85 megawattituntia.

Sen sijaan kaukolämpötalon kulutus todistuksessa jää 45 megawattituntiin. Se koostuu lämpöosuudesta 0,7 kertaa 40 MWh ja sähkön osuudesta 1,7 kertaa 10 MWh.

Nykyisin taloa myytäessä kerrotaan yleensä talon sähkön ja lämmön kulutus. Se kertoo todellisen kulutuksen mutta riippuu asukkaan lämmitys- ja sähkönkäyttötottumuksista, joita talon ostaja ei välttämättä tiedä.

Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho Varte Oy:stä kertoi, että rakentamismääräyskokoelma pysyi pääosin samana vuosina 1985–2008. Sen jälkeen on tullut muutoksia vuosina 2008, 2010 ja 2012. Niissä keskeisintä oli energiatehokkuus.

Uusia muutoksia on luvassa edelleen nopeaan tahtiin vuosina 2015, 2017, 2019.

Materiaalien luokitukset eli ce-määräykset astuvat voimaan tänä vuonna heinäkuussa. Merkintä vaikuttaa 80 prosenttiin rakentamismateriaaleista.

Kohon mukaan osa pienemmistä materiaalitoimittajista on ilmoittanut lopettavansa valmistuksen, koska hyväksynnän saaminen on hankalaa ja kallista.

Koho arvioi, että rakennusala tarvitsee hengähdysaikaa siihen, että kaikkien nopeiden säädösmuutoksien vaatima osaaminen pystytään viemään koulutukseen, suunnitteluun, materiaaleihin ja työmaalle asti.

Vaatimukset muutoksiin tulevat pääosin EU:sta, jossa ei ole otettu huomioon Suomen poikkeuksellisen kovaa ilmastoa. Siksi Suomessa on hyvät perusteet saada jatkoa siirtymäaikoihin.

Kohon mukaan aikataulua tulee väljentää vähintään kahdella vuodella, eli seuraava muutos tulisi aikaisintaan vuonna 2017.