Vaara vaanii kunnan sivulla ‒ pahantekijän työ voi olla nyt aivan liian helppoa

Suomen valtionjohto pohtii parhaillaan, millä keinoilla itärajalla uudelleen virinnyttä turvapaikanhakijoiden virtaa voitaisiin hallita. Kyse on mitä ilmeisemmin Venäjän häirinnästä ja jopa kiusanteosta, jolla Suomen puolustuskykyä testataan.

Tällaisessa maailmassa me nyt elämme. Avoin pahantahtoisuus on arkipäivää, johon on syytä vain varautua.

Tämä koskee myös suomalaisia kuntia, joiden sinisilmäisyys ja avoimuus eivät kestä nykypäivän riskejä.

Toimittajamme Joonas Immonen teki ansiokkaan työn ottaessaan selvää, millaisia tietoja vaaroihin varautumisestaan kunnat avoimilla verkkosivuillaan kertovat (MT 16.11.).

Aivan liian monen kunnan osalta lopputulos on hyytävä. Pahantekijöille annetaan avoimesti aivan liian paljon ja liian suoraan tietoja siitä, miten kunnassa erilaisissa riskitilanteissa on määrä toimia.

Näin tässä on käynyt.

Kun aikanaan vesilaitoskriisien tai myöhemmin koronan takia kuntien toimintakykyä koeteltiin, avoimuus oli kunniassaan.

Hyvää tarkoittava tiedottaminen kääntyy nyt itseään vastaan.

Pahimmillaan kuntien höveli avoimuus palvelisi ulkopuolista hyökkääjää, jos se haluaisi aiheuttaa paikallisia vakavia häiriöitä terrorismista puhumattakaan.

Pahantekijän ei tarvitse turvautua edes vakoiluun tai oikeudettomiin tietovuotoihin. Pelkästään kuntien avoimia verkkosivuja lukemalla pääsee halutessaan aivan liian pitkälle.

Monissa kunnissa asiaan on toki havahduttu, mutta se ei nyt riitä. Maaseudun Tulevaisuuden jutussa ei ole mainittu niiden kuntien nimiä, joiden käytännöt antavat löperön kuvan niiden valmiudesta ja varautumisesta. Pyrimme tältä osin suojaamaan niitä.

Avoimilta verkkosivuilta poimitut esimerkit sen sijaan puhuvat puolestaan.

Kaikkien suomalaisten kannalta olisi välttämätöntä, että kunnat ja mahdollisesti myös muut julkiset toimijat salaisivat riittävän osan valmiussuunnittelustaan riskien välttämiseksi.

Miten päätöksentekijöiden tässä asiassa kannattaa menetellä, ei ole enää pelkästään kuntien vastuulla.

Myös Kuntaliiton ja maan hallituksen olisi syytä herätä asiaan.

Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavalla sisäministeri Mari Rantasella (ps.) on tällä hetkellä kädet täynnä töitä itärajan sulkemiseksi.

Siitä huolimatta sisäministeri voisi käynnistää selvityksen kuntien kriisiviestinnän riskeistä.

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) voisi asiasta kiinnostua. Sen verran kuntien viestinnän riskit myös kokonaisturvallisuutta sivuavat.

Avoimuudella ja ihmisten hyväntahtoisuuteen luottamisella on aikansa, mutta se ei ole nyt. Aivan hetkeen hyvät ajat eivät myöskään palaa.

Kun Euroopassa soditaan ja yhteiskuntien saattaminen epävarmuuteen ja kaaokseen on poikkeuksellisen monilla mielessä, meidän on osattava suojautua siltä.

Tällaista aikaa me nyt elämme. Se on syytä havaita myös kunnissa.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.