• Kotitalouksien sähkölaskut pienenivät liki viidenneksellä viime vuonna − määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnoissa merkittävä pudotus

    Kaikkiaan suomalaiset maksavat sähköstään vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
    Monilla suomalaisilla jää edelleen sähkölaskuja maksamatta. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO.
    Monilla suomalaisilla jää edelleen sähkölaskuja maksamatta. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO.  
    Uutiset|Energia
    23.1.202410:00
    STT–

    Suomalaisten kotitalouksien sähkölaskut pienenivät viime vuonna keskimäärin vajaan viidenneksen, ilmenee Energiaviraston sähkömarkkinakatsauksesta. Erityisen suuri lasku nähtiin uusien määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnoissa, jotka laskivat kotitalouksilla 58 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 60 prosenttia.

    Roimaa laskua selittää vuoden 2022 loppupuolella nähty energiakriisi, jonka aikana sähkön tukkuhinnat nousivat poikkeuksellisen korkeiksi.

    Kokonaishinta, johon sisältyy sähkö, siirto ja verot, laski kotitalouksilla 19 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 16,3 prosenttia. Kotitalous, jonka vuosikulutus on 5  000 kilowattituntia, säästi edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 266 euroa vuodessa. Sähkölämmitystä käyttävä talous, jonka kulutus nousee 18  000 kilowattituntiin, sai keskimäärin 603 euron säästön.

    Kaikkiaan suomalaiset maksavat sähköstään vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

    Suomen sähköntuotantoa leimasivat viime vuonna Olkiluodon kolmosyksikön käynnistyminen ja tuulivoiman voimakas kasvu. Tuulivoiman tuotanto kasvoi neljänneksen, ja tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta nousi 18 prosenttiin, mikä on samaa kokoluokkaa vesivoiman kanssa.

    Vaihtelevien tuuliolosuhteiden seurauksena tuulivoiman osuus tuotannosta vaihteli voimakkaasti viikkojen välillä. Alimmillaan se oli kolmen prosentin luokkaa, suurimmillaan liki kolmanneksen. Tuulivoiman osuuden kasvu on lisännyt sähkön hinnan vaihtelua ja vaikuttanut siihen, että negatiivisia tuntihintoja nähtiin useammin kuin koskaan aiemmin.

    Sähkön tuonti laski kotimaisen tuotannon kasvun myötä tuntuvasti. Nettotuonti jäi alle kahteen prosenttiin kulutuksesta. Tuontia tarvitaan edelleen erityisesti huippukulutuksen aikana ja kun sää on tyyni.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi