Suomessa on krooninen pula osaavista koodaajista, kuopiolaisesta kood/Sisusta viestitään. Kuva: Petteri Kivimäki
Yksityisessä koodikoulussa ei ole opettajia eikä oppitunteja – ”Uskomme yritys- ja työelämälähtöisyyteen”
Koodikoulun perustajajäseniä ovat muun muassa maanalaisia kaivoskoneita valmistava Normet, metsäkonefirma Ponsse sekä finanssialalta OP-ryhmä.TilaajalleKuopio
Kuopiolaisen koodikoulun johtaja Laura Nykänen (kuvassa etualalla) sekä tekniset koordinaattorit Erika Kovanen (takana vasemmalla) ja Roosa Ritvanen valmistautuvat ottamaan vastaan koulun ensimmäisen opiskelijaerän keväällä. Kuva: Petteri KivimäkiKoodikoulu kood/Sisu sai alkunsa puolitoista vuotta sitten Kuopiossa.
”Paikallinen yritysyhteisö halusi saada Kuopioon uudella tavalla toimivan koodikoulun, joka vastaa suoraan ja nopeasti yritysten tarpeisiin”, kertoo koodikoulun johtaja Laura Nykänen.
Koodikoulun pohjaksi luotiin voittoa tavoittelematon yhdistys Koodi/Sisu Ry. Ely-keskus rahoittaa hanketta 2,75 miljoonalla eurolla Euroopan sosiaalirahastosta.
”Koko maassa yrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Monet niistä tarvitsevat riveihinsä osaavia koodaajia”, Nykänen sanoo.
Koulun tavoitteena on edistää työllistymistä sekä auttaa opiskelijoita verkostoitumaan työelämään jo opintojen aikana.
Koodikoulun perustajajäseniä ovat muun muassa maanalaisia kaivoskoneita valmistava Normet, maailmallakin tunnettu metsäkonevalmistaja Ponsse sekä finanssialalta OP-ryhmä.
”Opintojen aikana on mahdollista saada jalkaa yritysten oven väliin.” Laura Nykänen
Kuopiolaisen koodikoulun toimintaperiaate on suomalaisittain uusi ja omintakeinen, muttei maailmalla ennenkuulumaton.
Yksityisessä koodikoulussa ei ole opettajia eikä sieltä saa tutkintoa. Mutta Nykänen lupaa, että koulusta pätevöityy ohjelmistokehittäjäksi.
”Täältä valmistunut henkilö kykenee esimerkiksi rakentamaan sovelluksen. Uskomme yritys- ja työelämälähtöisyyteen, joten opintojen aikana on mahdollista saada jalkaa yritysten oven väliin”, johtaja toteaa.
Vastaavia yksityisiä koodikouluja on muun muassa Keski-Euroopassa, Ranskassa ja Espanjassa. Kood/Sisulla on Virossa kood/Johvi-niminen kumppanikoulu.
Koodikoulun valintakokeissa käydään paikan päällä, mutta sisään otetut voivat opiskella etänä niin paljon kuin haluavat.
”Vaikka koko tutkinnon voi tehdä halutessaan etäopintoina. Opintojen ensimmäisenä päivänä opiskelijalle avautuu virtuaalisessa oppimisympäristössä moduuli, jossa kaikki opiskelu tapahtuu”, Nykänen sanoo.
Koodikoulussa halutaan myös tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.
”Opiskelijat voivat olla, ja heidän kannattaa olla, tiiviissä vuorovaikutuksessa. Koodaamista opetellaan yksin ja ryhmissä.”
Tarvittaessa opiskelijoita tukevat haastavissa tilanteissa tekniset koordinaattorit Roosa Ritvanen ja Erika Kovanen.
Koulutusohjelma on kaksivuotinen.
”Ensimmäinen vuosi on perusopintoja. Opetellaan kahta koodikieltä, Go:ta ja Javascriptiä”, Ritvanen sanoo.
Toisena opintovuonna erikoistutaan.
”Tarjolla on esimerkiksi kyberturvallisuuteen, käyttöliittymäsuunnitteluun, pelikehittämiseen, data-analytiikkaan sekä kryptovaluuttoihin keskittyvät moduulit”, Ritvanen luettelee.
Yhteistyöyritysten rooli moduuleissa on keskeinen.
”Jos on unelmana vaikka päästä Ponsselle töihin kehittämään maailman ykkösluokan metsäkoneita, voi valita linjan, joka tukee sitä tavoitetta”, Ritvanen vinkkaa.
Yritykset ovat tiiviisti mukana rakentamassa koodikoulun opetusohjelmaa ja -moduuleita.
Opetusohjelmaan sisältyy lisäksi projekteja yhdessä yritysten kanssa.
”Joidenkin yritysten kanssa voidaan tarjota koodaamishaasteita, jonka kautta opiskelijat pääsevät suoraan vuorovaikutukseen yritysten kanssa. Kaikenlaista suunnitellaan, vain taivas on rajana”, toimitusjohtaja Nykänen hehkuttaa.
”Jos on unelmana vaikka päästä Ponsselle töihin kehittämään maailman ykkösluokan metsäkoneita, voi valita linjan, joka tukee sitä tavoitetta.” Roosa Ritvanen
Kuopiolaisen koodikoulun ensimmäinen lukuvuosi on käynnistymässä. Kaksivaiheisista valintakokeista seuloutuu joukko, joka aloittaa opintonsa 25. maaliskuuta.
”Valintakokeissa testataan muun muassa ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä sekä sitkeyttä. Pääsykoetehtäviä tehdään myös ryhmätöinä”, Nykänen kertoo.
Hakijoita on ollut yli 1 600. Opiskelijamäärässä ei ole ylärajaa vaan kaikki pääsykoevaiheen läpäisevät pääsevät sisään.
”Vaikka olemme kuopiolainen koulu, on hakijoista vain 40 prosenttia ollut Pohjois-Savosta. Loput ovat muualta Suomesta sekä ulkomailta.”
Hakijoita on 23 kansallisuudesta.
”Hakijoidenon oltava täysi-ikäisiä ja heillä tulee olla EU:n kansalaisuus tai oleskelulupa Suomessa. Kaikki opetus tapahtuu englannin kielellä.”
Tekniset koordinaattorit Roosa Ritvanen (takana) ja Erika Kovanen valmistelevat kannettavia tietokoneita koodikoulun pääsykokeisiin. Kuva: Petteri KivimäkiMillaiselle henkilölle tällainen opiskelutapa voisi parhaiten soveltua?
”Koulutuksemme kiehtoo alanvaihtajia, sillä sen aika- ja paikkariippumattomuus soveltuu eri elämäntilanteisiin. Koulutus sopii heille, jotka haluavat oppia ohjelmoimaan käytännönläheisin menetelmin tiiviissä yritysyhteistyössä”, Nykänen sanoo.
”Ensimmäinen hakukierros vedetään maaliin kevään aikana. Jatkossa haut ovat vähintään kerran vuodessa, mahdollisesti useamminkin.”
Juttua muokattu 20.2.2024 klo 13:55. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että kuopiolaisessa koodikoulussa tehdään eurooppalaisten yritysten laatimia tehtäviä, jotka on ostettu kumppanikoulusta Virosta. Alustalla olevat tehtävät on muotoiltu markkinavuoropuheluna yritysten kanssa, mutta yritykset eivät ole tehneet niitä. Tehtäviä ei myöskään ole ostettu kumppanikoulusta Virosta, vaan koulut toimivat lisenssiyhteistyössä kumppaneina.
- Osaston luetuimmat
