Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija, kauppatieteiden tohtori Jari Huovinen. Kuva: ROB ORTHEN
Maaseudun tilanne lohduton, tuore yrityskysely paljastaa
Maaseudulla toimivien yritysten lopetusaikeet ovat kolminkertaistuneet verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Maaseudulla toimivista yrityksistä 95 prosenttia kertoo suunnittelevansa kustannussäästöjä tänä vuonna. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariVuosi 2022 oli maaseudun yrityksille kaksijakoinen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemän Maaseutupulssi-kyselyn perusteella uusien työntekijöiden palkkaaminen oli viime vuonna yleisempää kuin työntekijöistä luopuminen. Sen sijaan useampi yritys vähensi investointeja kuin lisäsi niitä.
Maaseutupulssin aineisto kerättiin marraskuussa. Kyselyyn vastasi 1 055 työnantajayritystä, joista 778 toimii kaupungeissa ja 278 maaseudulla.
Yrityskyselyn tehnyt EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kertoo, että vuonna 2023 todellinen huolenaihe on yrittäjien jaksaminen.
”Viime aikojen kriisit ovat moukaroineet etenkin mikro- ja pienyrityksiä, joissa on sinnitelty yrittäjien sitkeydellä ja viimeisiä taloudellisia puskureita hyödyntäen. Ensi vuodesta uhkaa tulla lohduton.”
Yrityksissä esimerkiksi ennakoidaan kysynnän vähenevän tänä vuonna. Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla toimivista yrityksistä 28 prosenttia arvioi kysynnän vähenevän tänä vuonna. Kysynnän kasvuun uskoo 24 prosenttia.
Kaupunkien läheisellä maaseudulla 22 prosenttia ennakoi kysynnän kasvua ja 40 prosenttia kysynnän vähenemistä vuonna 2023.
Maaseutupulssin perusteella 17 prosenttia kaikista maaseudun yrityksistä varautuu jopa toiminnan lopettamiseen tänä vuonna. Lopettamisaikeet ovat kolme kertaa yleisempiä nyt kuin ennen koronaa.
Huovinen kuitenkin korostaa, että lopettamisaikeet eivät ole varmoja päätöksiä.
Lopetusaikeiden ohella huolta herättää myös yritysten omistajanvaihdosten vaikeutuminen. Huovinen huomauttaa, että noin viidenneksellä maaseudun yrityksistä on omistajanvaihdos edessä.
”Näiden yritysten omistajanvaihdosprosessit ovat vaikeutuneet vaikean tilanteen vuoksi”, Huovinen sanoo.
Yritysten toiminnan kannalta tulevaisuuden arvaamattomuus tekee tilanteesta hankalan.
”Yleinen epävarmuus huolettaa yrittäjiä. Tässä tilanteessa vakauden luominen ja ennakoitavuus auttaisivat”, Huovinen pohtii.
Vaikka yrityksen toiminta jatkuisi, lähestulkoon kaikki maaseudun yritykset joutuvat karsimaan kuluja tänä vuonna. Maaseutupulssi-kyselyn mukaan 95 prosenttia yrityksistä suunnittelee kustannussäästöjä.
Kyselyssä ei ole erikseen eroteltu, millä tavalla kustannuksista säästetään.
”Esimerkiksi energian ja raaka-aineiden korkeat hinnat aiheuttavat erityisiä haasteita. Säästöjä etsitään laajasti. Positiivinen puoli on, että yrityksissä halutaan pitää työntekijöistä kiinni viimeiseen asti”, Huovinen sanoo.
Hänen mukaansa maaseudulla on usein kyse pitkän linjan perheyrityksistä. Niissä myös työntekijöihin suhtaudutaan ikään kuin osana laajennettua perhettä. Lisäksi osaavan työvoiman vaikea saatavuus selittää, miksi työntekijöistä ei tahdota luopua.
Työllisyyden näkökulmasta kehityssuunta myös vaikuttaisi jatkuvan. Kyselyn perusteella 59 prosenttia maaseudun yrityksistä suunnittelee uusia rekrytointeja tänä vuonna.
Maaseutupulssi-kyselyn perusteella ulkomaankaupan osuus kasvoi viime vuonna etenkin kaupunkien läheisellä maaseudulla sijaitsevilla yrityksillä. Tänä vuonna 35 prosenttia kaupunkien läheisen maaseudun vientiyrityksistä ennakoi ulkomaankaupan kasvua.
Huovisen mukaan näille alueille on sijoittunut esimerkiksi alihankintaa tekeviä vientiyrityksiä.
”Näyttäisi siltä, että uusia markkinoita on alettu hakea maailmalta.”
Tällaisten yritysten kannalta energian hinnan nousu on erityisen vaikea paikka.
- Osaston luetuimmat
