Laajassa suomalaisessa Finger-tutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä.
Tutkimuksessa 1 260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai kahden vuoden tutkimusaikana tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa.
Tehostetussa neuvonnassa annettiin yksilöllisiä neuvoja oman ruokavalion muuttamiseksi terveellisemmäksi ja käytännön vinkkejä esimerkiksi ruokaostosten tekoon. Tavoitteena oli ravintosuositusten mukainen ruokavalio.
Osallistujat harrastivat monipuolista liikuntaa asiantuntijan opastamana: kestävyysharjoittelua, kuten vesijumppaa ja sauvakävelyä, lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla sekä tasapainoharjoituksia.
Muistia jumpattiin tietokoneohjelman avulla. Myös uusien asioiden opettelu, ihmisten tapaaminen ja harrastukset ovat hyväksi muistille.
Tehostetussa neuvonnassa tutkittavien verenpainetta, kolesteroli- ja verensokeriarvoja sekä painoa seurattiin säännöllisesti. Heitä myös kannustettiin elintapamuutoksiin ja tarvittaessa ohjattiin lääkehoitoon.
Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli yli 30 prosenttia korkeampi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.
Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi.
”Tunnen, että ohjauksesta oli minulle apua. Vaikka en enää tee tutkimukseen liittyviä tietokoneharjoituksia, olen aloittanut tehdä sanaristikoita. Huomaan, että ajatteluun keskittyminen piristää. Meistä osallistujista tuntuu, että oli lottovoitto päästä mukaan neuvontaan ja harjoituksiin”, kertoo tutkimukseen osallistunut Jaana Elonen.
Suomessa on tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua, kun väestö ikääntyy.
”Muistisairauksien lisääntyminen on yksi isoista yhteiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä. Mikäli nyt saadut tulokset ehkäisykeinon löytymisestä voidaan siirtää käytäntöön, olisi sillä valtava kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti”, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.
Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.
”On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia”, Kivipelto sanoo.
Finger-tutkimus on THL:n koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin torstaina Lancet-lehdessä.
MAIKKI KULMALA