”Meillä ei ole mitään käsitystä miten tämmöinen onnistuisi” ‒komission esittämä sähkömyynnin hintaraja olisi käytännössä vaikea toteuttaa
”Rohkenen epäillä että tällainen järjestelmä olisi toiminnassa vielä joulukuun alussa”, sanoo Energiateollisuuden Jukka Leskelä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi viikko sitten keskiviikkona myös muista komission pyrkimyksistä sähkön kuluttajahintojen hillitsemiseksi. Kuvituskuva. Kuva: Etienne AnsotteEuroopan komissio ehdotti keskiviikkona energiayhtiöiden voittojen rajaamista 180 euron megawattituntikohtaisella maksimihinnalla.
Tällä hetkellä sähkön pörssihinta muodostuu käytännössä maakaasuvoimaloiden kalliiden tuotantokustannusten mukaan.
Rajoitus koskisi sähköä, joka tuotetaan huomattavasti markkinahintaa matalammin kustannuksin, eli käytännössä kaikkea paitsi kaasulla ja varastoitavalla vesivoimalla tuotettua sähköä.
Jäsenvaltiot keräisivät rajan ylittävät tuotot markkinoilta ja käyttäisivät sen tukitoimiin.
”Meillä ei ole mitään käsitystä miten tämmöinen onnistuisi”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo.
”Rohkenen epäillä että tällainen järjestelmä olisi toiminnassa vielä joulukuun alussa.”
Markkinoilla kaikki sähkö myydään sekaisin, eikä sen tuotantotapoja eritellä. Lisäksi sähköä myydään markkinoilla paitsi spot-hinnalla, myös erilaisilla futuureilla.
”Koskeeko hintakatto tuottajia vai koskeeko se kaikkia, jotka myyvät sähköä markkinoille? Ja jos joku tarjoaa aiemmin itse ostamaansa sähköä, niin mistä saadaan selville miten se on tuotettu?” Leskelä listaa esityksen haasteita.
Hänen mukaansa esitys jättää hankalien käytännön asioiden ratkaisemisen jäsenmaille.
Hintakatto ei laskisi sähkön hintaa pörssissä, vaan kerryttäisi osan sen myyntivoitoista valtiolle. Tämä loisi Leskelän mukaan markkinoille oudon tilanteen.
”Herää kysymys, että jos ostohinta on kuitenkin se 400‒500 euroa MWh ja myyjä saa siitä 180 euroa, niin aletaanko kauppaa käydä sitten jossain muualla kuin sähköpörssissä.”
Se, miten rahoja käytettäisiin, olisi niin ikään jäsenvaltioiden itsensä päätettävissä. Todennäköisesti sitä ohjattaisiin sähkön hinnannoususta kärsiville kotitalouksille.
Suomen hallitus on jo aiemmin päättänyt joulukuun alussa voimaan tulevista toimista, joissa sähkön arvonlisäveroa alennetaan, runsaasti sähköä kuluttaville ja sähkön hinnannoususta eniten kärsiville kohdistetaan verovähennys.
Lisäksi suoraa sähkötukea kohdistetaan heille, jotka eivät hyödy verovähennyksestä verotettavien tulojen vähäisyyden vuoksi.
Tätä kokonaisuutta Leskelä pitää hyvänä.
”Näihin kohdistettu 800 miljoonaa on ihan merkittävä summa. Kyllä sillä on merkitystä, mutta ei se koko ongelmaa poista.”
- Osaston luetuimmat
