Ydinreaktorille etsitään Lappeenrannassa jalkapallokentän kokoista tonttia

Lappeenrannan kaupunki aloittelee Suomen ensimmäistä kuntatason selvitystyötä modulaarisen ydinreaktorin rakentamisesta.

Kaupungin kehitysjohtajan Markku Heinosen mukaan hankkeen esiselvityksen on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa. Kaupunki on kartoittanut energiayhtiöiden kiinnostusta osallistua pienydinvoiman pilottihankkeisiin.

”Kaavoitus kestää arvioilta minimissään vuoden. Kaiken kaikkiaan tämä on pitkä, parhaimmillaankin vähintään 4–5 vuotta kestävä projekti”, Heinonen kertoo.

Selvitystyön aikana etsitään muun muassa sopivaa sijaintia. Heinosen mukaan niin sanotun pienoisydinvoimalan tarvitsema tontti olisi noin jalkapallokentän kokoinen. Pienikokoinen reaktori sijoitetaan kokonaan maan alle ja maan päälle jää näkyviin urheilukentän huoltotilojen kokoinen rakennus.

Esiselvityksessä arvioidaan myös tarvetta lainsäädännön uudistamiselle. Nykyinen ydinvoimalalainsäädäntö on tehty suuria laitoksia ajatellen. Siksi varoetäisyydet asutukseen eivät vastaa pienydinvoimaloiden vähäisempiä turvallisuusvaatimuksia.

Pienydinvoimalat soveltuvat lisäksi hyvin lämmöntuotantoon.

”Kustannukset nousevat sitä korkeammiksi, mitä kauemmas reaktori sijoitetaan olemassa olevasta kaukolämpöverkosta”, Markku Heinonen sanoo.

Reaktorin osuus kokonaiskustannuksista on noin 20 prosenttia. Lisäksi kustannuksia tulee esimerkiksi muun infran rakentamisesta.

Heinosen mukaan kuntatasolla Lappeenranta on edennyt Suomessa pisimmälle pienoisreaktorin kanssa. Valtion teknologisella tutkimuskeskuksella (VTT) on käynnissä oma reaktorihanke.

Lappeenrannan modulaarinen reaktori toimisi myös tutkimuskäytössä.

Kaupungissa sijaitseva LUT-yliopisto ja yhdysvaltalainen Ultra Safe Nuclear Corporation ovat allekirjoittaneet yhteisymmärrysmuistion, jonka tavoitteena on rakentaa MMR-tutkimus- ja -testireaktori.

Esiselvitysvaiheessa yliopisto tekee yhteistyötä laitevalmistajan kanssa. Yliopistosta ei tule valmiin reaktorin omistaja tai käyttäjä.

LUT-yliopiston energiajärjestelmien tiedekunnan energiatekniikan professorin Juhani Hyvärisen mukaan reaktorilla tutkittaisiin esimerkiksi energiajärjestelmien integrointia, eli miten lämmön-, sähkön- ja vedyntuotanto tapahtuisi samassa laitoksessa.

”Tutkimuskohteena on lisäksi turvallisuuskysymykset ja lupaprosessi, eli myös esiselvitysvaihe on osa tutkimusta”, Hyvärinen sanoo.

Hänen mukaansa pienoisreaktoreihin turvallisuus on sisäänrakennettua. Ne tasapainottavat ja jäähdyttävät itse itseään. Tarvittaessa reaktori myös sammuu itsestään.

Tavoiteaikataulu on saada reaktori käyntiin vielä tämän vuosikymmenen aikana.