Vapun tienoilla kuuluu pelotella kunnon ihmisiä muinaisilla taistolaisilla. Alun perinkin ylimainostettu liike tuskin silti enää herättää ylenmääräisiä väristyksiä.
Taistolaisilla tarkoitettiin Suomen kommunistien luokkakantaista vähemmistöä. Se syntyi sotavuosina Karvian varavankilassa. Se veljeskunta ei osannut ikämiehinäkään luovuttaa valtaa juniori Aarne Saarisen käsiin.
Taistolaisilla tarkoitetaan myös yhden aikakauden teatteri- ja lauluporukkaa. Se joukko oli kaikkein harmittomin, koska se lähti muutaman vuoden päästä liihottelemaan taas uuden muodin perään.
Monille taistolaisuus tarkoitti aikanaan sinipaitaista opiskelijaliikettä. Sen voimavuodet olivat suunnilleen 1970–1975. Sitten tuli pysähdys ja hajaannus. Taistolaiset eivät koskaan vallanneet Suomen virkakoneistoa, missä heidän varhempi äärioikeistolainen vastineensa AKS onnistui vuosikymmeniksi.
Iltalehden muistoliitteessä Uuden Suomen entinen päätoimittaja Jyrki Vesikansa liittää taistolaiset 1960-luvun yleismaailmalliseen opiskelijaradikalismiin. Muualla poltettiin autoja. Saksassa murhattiin poliitikkoja. Meillä opiskeltiin marxilaisleninismiä neuvostoliittolaisista monisteista.
Nykyisin yhdistetään surutta noiden aikojen nuorisopolvien riekkuminen taistolaisuuteen, eikä Iltalehden liitekään ole täysin synnitön.
Todellisuudessa taistolaisuus ei koskaan noussut edes opiskelijoiden enemmistön liikkeeksi, mutta kokoomuskin menetti yliopistoissa perinteisen hegemoniansa. Toiset puhuvat ylipolitisoituneesta ajasta, mutta vaalilipuilla jokainen suuntaus määriteltiin kampuksilla itsensä kokoiseksi.
Liikkeelle nimen antanut keulakuva Taisto Sinisalo ei ollut porvarien varsinainen pelon aihe, vaan oletettu taustavoima Neuvostoliitto. Jos nykyisillä vihreillä olisi vastaava sotilasmahti takanaan, heiltä katoaisi kummallinen perussympatia täysin.
Taistolaiset eivät koskaan lähettäneet eduskuntaan sellaisia ääriajattelijoita kuin jotkut vihreiden kansanedustajat. Toiset vihreät edustajat toki muistuttavat puhtaasti liberaalisen kansanpuolueen juonikkoja.
PEKKA ALAROTU
Taistolaiset. Iltalehden historialiite. 68 sivua.