Professori kehottaa laittamaan jäitä hattuun villeimpien datakeskuskuvitelmien kanssa – tämä on suurin hyöty pienen paikkakunnan näkökulmasta

Professori kehottaa laittamaan jäitä hattuun villeimmissä datakeskuskuvitelmissa. Datakeskusten tulevaisuus ei ole niin ruusuinen kuin moni saattaa kuvitella.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner huomauttaa, että esimerkiksi Alankomaissa on alettu jarruttaa datakeskushankkeita. Syynä jarrutushalulle on se, että datakeskukset vaativat ison tontin ja niiden pelätään vievän liikaa sähköä.

Kysymys on siitä, pystytäänkö keskusten tarvitsema sähkö tuottamaan kestävästi. Lisäksi datakeskusten pitää olla toiminnassa koko ajan.

Tuulivoiman on ajateltu olevan ratkaisu siihen, että sähkö voidaan tuottaa kestävästi. Datakeskusten näkökulmasta haaste on siinä, että tuulisuus ja myös tuulisähkön tuotantomahdollisuudet vaihtelevat.

Manner nostaa esiin sen, että tuulivoiman tuotantokaan ei ole päästötöntä, koska ensin tuulivoimala rakennetaan ja käytön jälkeen se pitää purkaa sekä kierrättää.

Jos datakeskuksia tulee paljon lisää, se tarkoittaa sitä, että myös datakeskusten sähkönkulutus kasvaa, ja tuo kulutus on jatkuvaa. Yksi kysymys on, miten lisääntyvä sähkön tarve katetaan.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner korostaa, ettei datakeskusten tulevaisuus ole niin ruusuinen kuin moni saattaa kuvitella.  Kuva: Aalto-yliopisto

Datakeskuksissa paljon sähköä vie erityisesti palvelinten jäähdytys. Tässä mielessä Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna edullisessa asemassa, sillä kylmä sää auttaa pitämään datakeskusten palvelimet viileinä.

Kilpailemme datakeskuksista käytännössä Norjan ja Ruotsin kanssa, sillä kaikissa näissä maissa keskilämpötilat ovat alhaisia ja myös esimerkiksi sähkö on halpaa.

Monesti suurten kansainvälisten yritysten investoinnit herättävät laajasti kiinnostusta. Manner myöntää, että investoinnit ovat toki hieno asia, mutta samaan aikaan on syytä muistaa, että investointisuunnitelmissa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan puhtaasti liiketoiminnasta.

Etenkin pienillä paikkakunnilla toiveissa on usein se, että investoinnit toisivat työpaikkoja. Professori Manner ei kuitenkaan laskisi sen varaan, että datakeskushankkeet työllistäisivät kovin montaa ihmistä.

Vaikka datakeskusalueet ovat suuria, ne eivät työllistä rakentamisen jälkeen runsaasti väkeä. Esimerkiksi Mäntsälään tulevan datakeskuksen on arvioitu työllistävän valmistuttuaan 30 henkilöä.

Datakeskuksissa tarvitaan toki vaikkapa vartiointia ja sähköasentajia, mutta pääosassa ovat niissä raksuttavat tietokoneet. Voikin olla, että suuri hypermarket saattaa työllistää paikkakunnalla datakeskusta enemmän.

Manner huomauttaa, että koska datakeskuksia pyörittävät usein monikansalliset jättiyhtiöt, voi myös olla, että suuria verotulokertymiä ei niistä ole odotettavissa.

Suurten yritysten datakeskusinvestointien merkitys pienille paikkakunnille liittyykin professorin mielestä lähinnä mielikuviin ja brändiarvoon.

”Kuinka monella kunnalla on amerikkalaisen suuryhtiön palveluita? Ei niitä kovin montaa ole”, Manner pohtii.

Professori toteaa, että datakeskushankkeet hyödyttävät pieniä kuntia toki myös taloudellisesti, ja investoinnit voivat olla niille suhteellisesti merkittäviä.

Vaikka datakeskukset voivat olla miljardiluokan investointeja, niistä tulevasta rahavirrasta kuitenkin vain osaa jää Suomeen. Manner arvioi, että Suomeen jää ehkä noin kymmenen prosenttia, koska kallein osa investointia on datakeskuksen palvelimet, jotka hankitaan ulkomailta.

Datakeskuksia pyörittävät usein monikansalliset jättiyhtiöt, ja siksi niistä ei välttämättä ole odotettavissa suuria verotuloja. Kuva: Sanne Katainen