Hirsiseinät kätkevät sisäänsä palan talonpoikaiselämää
Talonpoikaismuseon päärakennus on vanha hirsinen maalaistalo. Pentti Siivonen kävelee pihalla kuin isäntä konsanaan. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoUUSIKAUPUNKI (MT)
Tammiston kylässä Uudenkaupungin Kalannissa on harvinainen nähtävyys, seitsemäntoistarakennuksinen talonpoikaismuseo. Kun museon pihapiiriin astuu, voisi kuvitella tulleensa 1800-luvulle.
”Mattilan Talonpoikaismuseo on lajissaan jopa maailman suurin”, museon vaimonsa Annen kanssa omistava Pentti Siivonen kertoo.
”Täällä on vähintään 5 000 esinettä. Ne ovat kaikki minun ja vaimoni, kuten rakennuksetkin. Tämä on meidän yhteinen rakkautemme.”
Rakennus on ollut Siivosen isovanhempien, joilta hän osti sen vuonna 1976.
Museon seitsemästätoista rakennuksesta neljätoista on siirretty alueelle pääasiassa Vakka-Suomesta. Esineetkin ovat Vakka- ja Varsinais-Suomesta. Siivoset ovat keränneet niitä 35 vuotta.
”Kun ostimme tilan, esineistöä ei ollut. Kaikki on hankittu niin huutokaupoista, antiikkiliikkeistä ja -messuilta kuin yksityisiltä keräilijöiltäkin”, Siivonen kertoo.
Museon esineet ovat suurelta osin käyttötavaraa. Kokoelmista löytyy niin työkaluja, astioitakin kuin huonekalujakin.
”Olemme luetteloineet liki jokaisen esineen. Useimmista on tiedossa käyttöajankohta ja -paikka sekä mahdollisesti tekijä”, Anne Siivonen sanoo.
Museon rakennuksissa ei kuitenkaan ole museomaisia lappuja, jotka kertoisivat esineistä.
”Emme ole laittaneet lappuja, koska olemme halunneet pitää paikan kodinomaisena. Vastaamme kuitenkin mielellämme kysymyksiin.”
Siivosten kokoelmiin kuuluvat Suomen suurimmat kupariesine- ja juustomuottikokoelmat. Lisäksi tänä kesänä museossa voi käydä ihastelemassa vanhoja Arabian astioita. Sekin kokoelma on kokonaan Siivosten.
Mattilan Talonpoikasimuseosta on aivan äskettäin ilmestynyt kirja, Talonpoikaiskoti. Kirjan ovat kirjoittaneet Wenzel Hagelstam ja Matti Jussila.
”Kirjan idea on ollut laittaa kansiin se, minkä katsoja voi nähdä täällä museossa”, Jussila kertoo.
”Se on tarkoitettu sekä sellaisille, jotka eivät pääse käymään täällä, että sellaisille, jotka haluavat muistella käyntiään.”
Museo ei ole säännöllisesti avoinna. Ensimmäisen kerran yleisö pääsi ihastelemaan sitä vuonna 2001. Sen jälkeen se on ollut avoinna yhteensä kuusi viikkoa, viikon joka toinen vuosi.
”Aukioloviikkojen aikana täällä on käynyt 10 000 ihmistä. Se on aika hyvin tällaisessa syrjäkylässä”, Pentti Siivonen miettii.
ANNIINA KESO
Mattilan Talonpoikaismuseo on avoinna 15.7. asti joka päivä
klo 12–18 osoitteessa
Mudaistentie 47, Kalanti.
Torstaina 12.7. paikalla on
antiikkikauppias
Wenzel Hagelstam, joka arvioi
kävijöiden antiikkiesineitä.
- Osaston luetuimmat