Joka toinen suomalainen on tyytyväinen hallitukseen, kertoo puoluebarometri – onko eduskuntavaalien äänestysprosentti nousemassa?

Helmikuussa kerättyjen tietojen mukaan 49 prosenttia suomalaisista ajattelee Sanna Marinin (sd.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin. Kaikkiaan 44 prosenttia on asiasta päinvastaista mieltä.

Varsinkin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n kannattajat ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään hyvin.

Keskustan kannattajista kolme viidesosaa antaa hallitukselle tunnustusta. Yli kolmasosa keskustan kannattajista kuitenkin katsoo, että hallitus on onnistunut huonosti.

Joka kolmas kokoomuksen kannattaja kertoi pitävänsä hallituksen toimintaa vähintään melko hyvänä. Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on vain runsas kymmenes.

Suomalaisista kolmasosa arvioi, että oppositio on selvinnyt työstään hyvin tai erittäin hyvin. Huonosti tai melko huonosti opposition sanoo selvinneen hieman yli puolet vastanneista.

Hallitus sai nyt toimikautensa heikoimman arvosanan. Silti Marinin hallitus on saanut seitsemän parasta tulosta lokakuussa 1991 alkaneiden mittausten sarjassa.

Suomalaiset suhtautuvat edelleen myönteisimmin puolueista kokoomukseen ja SDP:hen. 44 prosenttia ajattelee näin kokoomuksesta, 43 prosenttia SDP:stä.

Vihreät herättää seuraavaksi eniten positiivisia ajatuksia suomalaisissa: 41 prosenttia suhtautuu puolueeseen myönteisesti. 37 prosentilla on myönteinen käsitys perussuomalaisista ja 36 prosentilla RKP:stä. Keskustasta ajattelee myönteisesti 31 prosenttia vastannaista.

Kantarin mukaan perussuomalaisiin myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut vuodessa 8 prosenttiyksikköä. Viime syksystä eniten negatiiviseen suuntaan ovat muuttuneet keskustaa koskevat arviot.

Nyt kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoo aikovansa varmasti äänestää eduskuntavaaleissa. Tulos on viitisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuosina 2014 ja 2019.

Omaa äänestämistään täysin varmana pitävien osuus tarjoaa Kantarin mukaan suhteellisen hyvän osviitan arvioida tulevaa äänestysaktiivisuutta, mikäli aika tästä varsinaiseen vaalipäivään ei tarjoa isoja poliittisia yllätyksiä.

Iäkkäät ovat todennäköisempiä äänestäjiä kuin nuoret. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että mitä nuoremmasta äänioikeutetusta on kyse, sitä todennäköisemmin tämä jättää äänestämättä.

Iän lisäksi koulutustaso, hyvätuloisuus ja hyväosaisuus yleisemminkin ovat mittareita, jotka ennakoivat keskimääräistä aktiivisempaa äänestämistä.

Kantar Public haastatteli tutkimukseen 15.–22. helmikuuta noin 1  350 ihmistä internetpaneelissa. Otos edustaa Manner-Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.