Pääministeri Orpo lähetti työmarkkinajohtajat valmistelemaan miljardin euron eläkeuudistusta – tavoite kirkastui Kesärannassa
Uudistuksen on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksikköä.
Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Kesärannan edustalla aamupäivän keskusteluja. Taustalla kuuntelevat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen (vas.), Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA / Markku Ulander.Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee noin miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavaa eläkeuudistusta tällä vaalikaudella. Tavoite kirkastui työmarkkinajohtajille keskiviikkona, kun he tapasivat Orpon pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.
Orpo kertoi tapaamisen jälkeen myös medialle, että uudistuksen tulisi vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksikköä eli euroissa laskettuna noin miljardin euron edestä. Se vastaisi hänen mukaansa melko tarkkaan työeläkemaksujen nousupainetta.
Aiemmin on puhuttu, että eläkejärjestelmään kohdistuisi jopa kahden miljardin euron säästötavoitteet, mutta Orpon mukaan hallitus ei tässä kohtaa lähtenyt hakemaan kunnianhimoisempaa ratkaisua.
”Meillä on aika paljon näitä kunnianhimoisia hankkeita”, hän sanoi Kesärannan portilla toimittajille.
Orpo oli kutsunut keskiviikkoaamuksi Kesärantaan palkansaajapuolelta SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan, toimihenkilöiden STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan ja korkeakoulutettujen Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin. Työnantajia edustivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Orpo tapasi pääministerin tehtävässä työmarkkinajohtajien viisikon. Hänen mukaansa tapaamisia on tarkoitus jatkaa.
Hallitusohjelman mukaan eläkejärjestelmää pitää uudistaa, koska huoltosuhde heikkenee väestön ikääntyessä ja eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyy epävarmuutta. Uudistuksella halutaan varmistaa järjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja turvata riittävä etuustaso.
Pääministerin toiveena on, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat keskenään esityksen tarvittavista toimista ja neuvottelevat sitten yhdessä hallituksen kanssa. Edellinen eläkeuudistus vuonna 2017 tehtiin pitkälti työmarkkinajärjestöjen voimin.
Hallituksen tavoite on, että työ saataisiin valmiiksi vuoden 2025 tammikuun loppuun eli hallituskauden puolivälin kehysriiheen mennessä.
Aikataulu on Orpon mielestä tiukahko, mutta realistinen.
Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että hallitus sitoutuu tekemään päätökset yksin, jos järjestöt eivät yhdessä hallituksen kanssa löydä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä.
Orpo ei mennyt eläkeuudistusta koskeviin keinoihin tässä vaiheessa.
Valtiovarainministeriö on ehdottanut muun muassa, että eläkettä ei tulevaisuudessa karttuisi opintojen ja ansioon suhteutetun työttömyysturvan ajalta.
Työmarkkinajohtajista SAK:n Eloranta, STTK:n Palola, Akavan Löfgren ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien Jalonen astelivat median eteen pääministerin jälkeen. EK:n Häkämies poistui paikalta kommentoimatta.
Jalonen piti hyvänä, että eläkeuudistuksen tavoitteesta saatiin yhteinen näkemys. Löfgrenin mielestä on tärkeää, että uudistuksen lähtökohtana on eläkejärjestelmän kestävyys.
”Keinot ovat sitten jatkoneuvottelujen asia”, Löfgren sanoi.
SAK:n Eloranta luonnehti eläkejärjestelmää aika simppeliksi.
”Siellä on etuudet ja maksut ja työikäinen porukka. Ne ovat ne keinot, mistä keskustellaan.”
”Ja sijoitusten tuotot”, lisäsi STTK:n Palola.
Tapaamisessa keskusteltiin lyhyesti myös ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. SAK:n jäsenliitot aloittivat tällä viikolla poliittiset mielenilmaisut vastalauseena hallituksen kaavailemille sosiaaliturvan leikkauksille ja työmarkkinauudistuksille. Myös muun muassa STTK:lainen ammattiliitto Pro on järjestänyt ulosmarsseja joillakin työpaikoilla.
Akavan hallitus on Löfgrenin mukaan koolla 9. lokakuuta seuraavan kerran.
”Meillä on toimeksianto valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin”, hän sanoi.
STTK ei Palolan mukaan hyväksy hallitusohjelmassa työlainsäädäntöön ja sosiaalilainsäädäntöön esitettyjä heikennyksiä ja jatkotoimia valmistellaan.
Orpon mukaan hallitus pysyy hallitusohjelman mukaisissa toimissa, mutta järjestöjen ehdotuksille ollaan avoimia sikäli kuin ne lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat julkista taloutta.
”Avaimet jäivät nyt sinne hallituksen tai pääministerin taskuun. Tarvitsisimme jonkinlaisen kokonaistarkastelun, jotta voitaisiin arvioida, saadaanko myös palkansaajille tärkeitä toimia läpi”, sanoi Löfgren.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
