Moni aikuinen saattaa tietämättään provosoida lapsen kaverittomuutta – asiantuntija varoittaa sosiaalisen leiman vaaroista

Väestöliiton perheinterventiokliinikko Anita Novitsky nostaa esiin ongelman, joka saattaa provosoida kaverittomuutta. Hän varoittaa, ettei lapselle kannata antaa tietynlaista sosiaalista leimaa, joka määrittelee tietyn lapsen vaikkapa aina häiritsevän oppituntia ja olevan ujo. Lapsen sosiaalinen leimaaminen saattaa alkaa jo päiväkodissa.

"Se on joskus hyvin tahatonta toimintaa, että aikuiset eivät kiinnitä siihen huomiota", Novitsky muistuttaa.

Leima muodostuu lapseen niin, että kun hän jatkuvasti kuulee olevansa vaikkapa ujo, hän pikkuhiljaa alkaa toimia tämän tarjotun roolin mukaisesti.

"Voi olla, että lapsi on oikeasti ujo, mutta jos aikuiset kiinnittävät siihen tosi paljon huomiota ja korostavat sitä toisilleen, ja ajattelevat, että tämä selittää lapsen yksinäisyyden, sehän ei auta lasta ollenkaan", Novitsky painottaa.

Meillä Suomessa lapsia kasvatetaan hyvin vahvasti omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Kaveritaitojen näkökulmasta tämä voi olla Novitskyn mielestä vaikea asia, koska omatoimisuus edellyttää yksinäiseltä lapselta ikään kuin reipastumista ja yhteyden ottamista toiseen lapseen.

"Eihän me aikuisetkaan niin toimita. Jos sanon aikuiselle ystävälleni, että olet yksinäinen ja voisit nyt reipastua ja lähteä vaikka kuntosalille, ei hän välttämättä lähde. Me tarvitsemme sellaista pientä saattelua ja yhdessä toimimista", Novitsky korostaa.

On siis hyvä muistaa, etteivät lapsetkaan automaattisesti ystävysty keskenään.

Lue myös:

Eikö lapsellasi ole koulussa tai päiväkodissa kavereita? Asiantuntija kertoo mistä lapsen yksinäisyyden voi tunnistaa, ja mitä jokainen vanhempi voi tässä tilanteessa tehdä